maanantai 11. elokuuta 2014

Letting it Flow

Viikonloppuna vietin eräänlaista virallista kesäloman päättäjäisviikonloppua. Kesä toki jatkuu vielä, mutta henkinen kesälomani päättyi oikeastaan vasta nyt vaikka olenkin ollut töissä jo puolitoista viikkoa.


Aloitin viikonlopun riennot festaritunnelmissa Flowssa. Olen erittäin iloinen että jaksoin lähteä perjantaina suoraan töistä festareille, sillä illan aikana tapasin paljon sellaisiakin vanhoja tuttavuuksia, joihin en ole aikoihin törmännyt. Ehdin kaiken sosialisoinnin lomassa katsoa herttaisen Nina Perssonin setin, joka ilahdutti soittamalla yhden erään aikakauden lempibiiseistäni - A Campin I can buy you:n. Muistatteko tuota biisiä Ninan ensimmäisestä sooloprojektista? Ainakin Lontoossa se oli jonkinasteinen hitti aikoinaan, ja en ollut kuullut sitä pitkiin, pitkiin aikoihin.


Flowssa on aina hauska bongailla mielenkiintoisia tyyppejä ja mielenkiintoisia, erilaisia tyylejä. Tässä parin (aina!) tyylikkään ystävän tyylinäytteet.

I love this dress by Samuji

Loving the shades!

Brave combo. If you got it, flaunt it. ;)
Hipster-taivaana mediassa brändätyltä festarilta löytyy tietenkin näitä supertyylikkäitä olentoja, mutta kyllä suurin on yleisöstä on kuitenkin aikalailla tavallisia - tosin keskimääräistä festariyleisöä paremmin käyttäytyviä - nuorehkoja ja vanhempia aikuisia. Pidän siitä, että Flowssa yleisöä kohdellaan aikuisina, ja samppanjalasi kädessä saa kävellä ympäriinsä vaikka vessaan. Mikäli haluaa (!). Muilla festareilla ärsyynnyn kaikesta paapomisesta, jolloin normaalisti käyttäytyvä aikuinen regressoituu teinin tasolle kaikkien kieltojen keskellä. Olutta ei saa juoda lasista, mukeja ei saa kuljettaa pois anniskelualueelta, ruoka on roskaa, roskia lojuu ympäriinsä, bajamajat ovat sikolättejä... Toisin on Flowssa, joka tuntuu enemmänkin hyvän kaverin järjestämiltä puutarhabileiltä kuin suurelta festarilta.





Flowssa myös festariruoka on omaa luokkaansa. Halpaa se ei ole, mutta maksan mielelläni siitä, että ihmisille osataan tarjota muutakin festariapetta kuin muikkuja tai pizzaa. Vai mitä sanotte näistä ravintoloista, vain muutaman nimetäkseni: Kabuki, Fafa's, Sandro, Tres Bones... Itse maistoin Tokyo Girlin ankka-bibimbapia. En edelleenkään oikeasti tiedä, mitä tuo annos piti sisällään, eikä sitä nimestäkään voi millään päätellä. ;) Mutta huippuhyvää se oli silti!

This guy! Amazing: I-F.


Tällä tanssilattialla (tai olisiko tanssinurmella parempi termi?) otetussa action-kuvassa voi bongata mielenkiintoisia muuveja. Hammer-time, anyone? Ja kultaiset shortsit!


Thumbs up for Flow!
Totesin Flowssa, että on hienoa huomata oman ikäisteni (ja vanhempienkin) edelleen nauttivan hyvästä musiikista ja oikeasti fiilistelevän musiikkia suurella sydämellä. Miksi klubit, festarit, hyvä musiikki, tanssiminen tai muu hauskanpito pitäisi loppua siihen, kun aikuinen perheytyy tai siirtyy "vakavasti otettaviin" töihin? Rajansa tietty kaikella, mutta kyllä Suomessa pitäisi aikuistenkin saada enemmän päästellä höyryjä tanssilattialla. Eikö vain? Reclaim the dance floor, people!

Musiikit soimaan ja jalalla koreasti uuteen viikkoon!

Marjo
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti