maanantai 28. syyskuuta 2015

Smells like teen spirit

Tyttö sanoi, että näytän tässä asussa ihan teiniltä. Sellainen olo oli hiukan itselläkin, mutta positiivisessa mielessä. Älkää huoliko, en pode mitään ikäkriisiä tai pakonomaista tarvetta olla nuori. Joskus on vaan kiva yrittää olla trendikäs. Tämä on minun yrittämistäni.


Menossa mukana oli myös Miu Miun laukku, jonka löysin kesällä The Mallista. Se onkin keikkunut olalla useasti, koska toimii hyvin niin päivin kuin öin.


Lauantaina oli upea ilma ja liikenteessä saattoi olla paljain säärin. En erityisemmin diggaa sukkahousuista, joten tästä ilosta on nautittava vielä, kun siihen on mahdollisuus.

Mekko Gina Tricot
Nahkatakki Asos
Laukku Miu Miu
Kengät Adidas

Näillä mentiin viikonloppuna sushin ja shoppailun merkeissä. Mitä mieltä, toimiiko teinityyli?
Miia

torstai 24. syyskuuta 2015

TBT

Tästähän meinaa tulla tapa. Menneiden muistelusta nimittäin. Tässä meidän molempien asukuvat suurin piirtein samoilta päiviltä syyskuulta vuosina 2013 ja 2014.

Syyskuu 2013



Vuonna 2013 asukuvat otettiin vielä pääsääntöisesti peilin kautta. Molemmilla on myös kauheasti vaatetta päällä. Ilmeisesti syyskuussa 2013 on ollut viileää. Ei pysty muistamaan.

Syyskuu 2014 



Kaikki vaatteet ovat edelleen käytössä. Toiset hiukan useammin kuin toiset, mutta käytössä kuitenkin. Olemme tainneet löytää oman tyylimme tai sitten olemme vain tylsiä. Mene ja tiedä! Mitä mieltä olette, että vieläkö toimivat?

Miia

tiistai 15. syyskuuta 2015

Yllätys myös itselleni

Mennä ihastuin uuteen tuoksuun. Tuoksuun, joka ei ole mitään, mistä yleensä tykkään. Tästä Chloen uutuustuoksusta kuitenkin tykkään. Hirmuisesti.


Tuoksu on yksinkertaisesti nimeltään Chloe ja sen ensimmäinen versio on julkaistu jo 2008. Tänä vuonna tuoksusta on tullut päivitetty versio, joka päätyi ilostuttamaan omaa ja (ihan) varmasti kaikkien kanssaeläjienkin elämää.


Aina välillä on hyvä yllättää myös itsensä ja mennä ns. boksin ulkopuolelle. Pätee vähän joka asiassa.
Suosittelen kokeilemaan. Miia

torstai 10. syyskuuta 2015

TBT

Vielä ollaan torstain puolella ja päätin palata vanhoihin kuviin TBT:n hengessä, kun tykkään tämän genren postauksista muissa blogeissa. Mitä sitä väkisin uutta keksimään...

10.9.2014



Muistan kyseisen päivän fiiliksen kuin eilisen. Podin armotonta asukriisiä ja olin koko päivän tuntenut oloni epämukavaksi näissä vaatteissa. Tällä viikolla olen paininut samanlaisten tuntemusten kanssa. Kuuluu siis mitä ilmeisimmin tähän vuodenaikaan.

12.9.2013


Tämänkin kuvanottohetken muistan hyvin. Olin lounastauolla päivän kestävistä testeistä nykyistä työtäni varten ja ujostelin aivan hirmuisesti kameran edessä. Ajatella, jos joku ohikulkija tajuaa mitä olemme tekemässä! Tämä oli blogimme alkuaikoja, jolloin asukuvat olivat yleensä räpsäisyjä peilin kautta eikä missään tapauksessa ihmisten ilmoilla poseeraamista. Nolottaa se tosin edelleen.

Lähes kaikki kuvissa näkyvät vaatteet ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Ainoastaan viime vuonna otetuissa kuvissa päälläni oleva vaalea silkkipusero alkaa olla jo niin huonossa hapessa, että sitä tulee käytettyä harvemmin. En vain ole raaskinut heittää sitä roskiin.

Mitä mieltä olette, toimiiko vielä?
Miia

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

What women want?

Käsi ylös, kuinka moni on joskus kokenut syyllisyyttä syömisestä? Minä olen, ja ennen kaikkea syyllisyyttä itselleni aiheuttaa karkki. Olen sille hiukan perso, mutta koen, että ei pitäisi olla. Ei saisi sortua herkkuihin kuin korkeintaan kerran viikossa eikä mielellään silloinkaan. Pitäisi osata olla kurinalaisempi.

Samaan aikaan hedonisti minussa ajattelee, että miksi pitäisi olla kurinalainen. Miksen voisi vain nauttia elämästä? Taloustutkimus on selvittänyt Pandan toimesta, että 46 prosenttia naisista potee syyllisyyttä arjen ruoka- ja juomavalinnoistaan. Naisilla tämä itseruoskinta on huomattavasti miehiä yleisempää. Ei varmasti tule yllätyksenä yhdellekään naiselle. Silti tämä fakta häiritsee minua suunnattomasti enkä malta olla pohtimatta, onko nykyisillä ulkonäkövaatimuksilla tähän vaikutusta, ja kuinka paljon.



Kävin keskustelemassa aiheesta muutaman muun bloggarin kanssa Pandan järjestämässä tilaisuudessa, jossa aiheesta alusti psykologi, FT Annamari Heikkilä. Hän korosti, että parempi olisi karistaa syyllisyydentunne harteiltaan ja nauttia siitä, mitä suuhunsa laittaa. Nimittäin nämä epämiellyttävät syyllisyydentunteet ajavat meitä helposti syömään enemmän kuin olimme edes ajatelleet. Noidankehä on valmis.


Asetin itselleni tavoitteeksi, että opettelen nauttimaan arkena myös herkuista, jos niitä päädyn suuhuni laittamaan. Sen vastapainona pidän jatkossakin huolta siitä, että kokonaisuus säilyy (edes kohtuullisesti) tasapainossa. Samalla pyrin myös luopumaan muista itse kehittelemistäni murheista, kuten liian vähän liikuntaa, töissä pitäisi pystyä vielä parempaan, pitäisi olla parempi äiti ja niin edelleen. Kuulostaa helpolta, mutta vaatii tsemppiä, sillä olen tässä lajissa varsin hyvä.


Olisi todella kiva kuulla, mitkä asiat sinulle aiheuttavat syyllisyydentunteita vai osaatko suhtautua asioihin rennosti, eikä tällaisia tuntemuksia synny? Vinkkejä "vapautumisesta" saa jakaa kaikkien meidän itseruoskijoiden iloksi. Nautinnollista keskiviikkoa itse kullekin, Miia

Yhteistyössä Pandan kanssa