Alkukesän suosikit

Koska lämpöaalto ei ole toistaiseksi saavuttanut Helsinkiä, myös pukeutuminen muistuttaa enemmän syksyistä kuin kesäistä asua. Paljaat nilkat tosin viittaavat kesään. Tapanani ei nimittäin ole käyttää sukkia kesällä, lämpötilasta viis.

Alkukesän suosikkiasuksi on muodostunut tämä kokonaisuus, jossa itse asiassa jokainen vaatekappale on suhteellisen uusi. Syyt, miksi ovat päätyneet yhdessä päälle, ovat rentous ja lämpimyys. Jälkimmäistä ei voi liikaa korostaa.

Neule Filippa K ja farkut GT

 

Kengät hankin jo lopputalvesta ja käytin niitä ymmärrettävistä syistä pitkään vain toimistolla. Välittömästi ilmojen lämmettyä ne ovat päässeet myös ulkoilemaan. Kyseinen ATP Atelierin pari on ostettu MiNo -kenkäkaupasta.

Kengät ATP Atelier

Tämän ihanan herkän kaulakorun nappasin mukaani W1 Editin korukutsuilta ja olen totaalisen ihastunut siihen. Verkkokauppa on auennut, joten kannattaa tsekata valikoimat täältä.

Tässä alkukesän suosikkiasuni. Vaikka olen tässä viihtynytkin, toivon hartaasti, että voin hylätä cashmirneuleen edes kuukaudeksi. Veikkaan, etten ole toiveeni kanssa yksin. Pidetään peukkuja!
Miia

Mitä tänään pukisin?

Tämän kysymyksen kysyn itseltäni liian usein aamukiireessä. Näinä aamuina turvaudun tuttuihin ja turvallisiin asuihin, joissa harvemmin on mitään extraa. Toisaalta tällaisissa asuissa viihdyn parhaiten.

Leveälahkeiset farkut ovat kuuluneet garderobiini jo melko pitkään. Tuntuu hassulta, että nyt niistä taas "kohistaan". Varmaan moni vielä vierastaakin, mutta suosittelen kokeilemaan rohkeasti. Leveälahkeisten housujen miinus kapeisiin verrattuna on se, että niiden kanssa on aina oltava korot. Eikä mitkä tahansa korkokengät vaan mielellään teräväkärkiset.

Jakku Filippa K

Pusero H&M

Farkut ja vyö Rag & Bone

Kengät Calvin Klein

Tämä, sinänsä kiva asu kaipaa kipeästi kaulakorua. Mistä ihmeestä löytäisin kivan, hiukan pidemmän korun, joka ei olisi ihan rihkamaa? Vinkkejä otetaan ilomielin vastaan.
Miia

Keväistä fiilistä säästä huolimatta

Kevät alkaa hiipiä mieleen ja vaikuttaa pukeutumiseen, vaikka ulos katsoessa ei ole keväästä tietoakaan. Tummat värit kyllästyttävät totaalisesti ja halajan ylleni kaikkea vaaleaa. Onnekseni tein hiljattain mukavan löydön Filippa K:lta, vaalean puseron. Tämän pohjalle rakensin asun käviessäni viime perjantaina W1 Edit:n korukutsuilla.

Aikomukseni oli pukea päälleeni tummat, leveälahkeiset farkut näiden kapeiden sijaan, mutta sadekelin myötä muutin suunnitelmaani viime hetkellä. Pitkät lahkeet ja sadekeli ei ole toimiva kombo.

Pusero: Filippa K

Farkut: Tiger of Sweden

Laukku: Stella McCartney

Kengät: All Saints

Korukutsuilla voi olla näin hauskaa. Kiitos Minnalle ja hänen ystävilleen kivan tapahtuman järjestämisestä!

Hauskaa alkanutta viikkoa. Kuullaan taas pian!
Miia

Voiko laukkuja olla liikaa?

Otsikon kysymys on lähinnä retorinen, sillä minulla on todella maltillinen määrä pikkulaukkuja ja kaikki ovat säännöllisesti käytössä. Liikaa laukkuja olisi varmaan silloin, kun suurin osa lähinnä makaisi käyttämättömänä. Mitä mieltä olet?

Kuten edellisellä kerralla lupasin, vilautan teille myös suosikkini pikkulaukuista. Käytännössä nämä ovat myös kaikki omistamani, jos tarkkoja ollaan. Ensimmäisen parin muodostavat Dvf:n kaksivärinen laukku ja Furlan pieni clutch. Dvf on monikäyttöinen kaksipuolisuutensa ja pitkän hihnansa vuoksi. Furlan parhaita puolia ovat nahkan kaunis pinta ja väri.

Toisena parina esittelyssä Mulberryn kiiltonahkainen clutch ja mintunvihreä Loeffler Randallin laukku. Mulberry on jo useamman vuoden vanha, mutta edelleen todella hyväkuntoinen. Loeffler Randall on hankittu keväällä ja se on hurmaavan pehmeää nahkaa. Laukun lukkoon tuli kuitenkin kulumaa parin-kolmen käyttökerran jälkeen ja siitä iso miinus (näkyy kuvissa). Onneksi sama tahti ei ole jatkunut vaan kuluminen on pysynyt aisoissa. Olisin varmasti voinut reklamoida asiasta, mutta en sitten saanut aikaiseksi.

Tässä olivat pikkulaukkuni. Saattaa olla, että seuraava isompi hankinta menee pikkulaukkuosastoon, sillä laukkujen ostaminen on mahtavaa puuhaa. Ei hikeä, ei tuskaista ähkimistä pukukopissa tai turhautumista, kun vaate ei näytäkään itsellä yhtä hyvältä kuin mallinukella. Hiukan harmittaa, etten pari vuotta sitten ostanut YSL:n Y-soljella varustettua clutchia, sillä nyt niitä on erittäin vaikea löytää. The Mall:ssa olisi ollut tarjolla yksi, mutta väri oli huono. Osaako kukaan teistä kertoa, valmistetaanko näitä edes enää, kun merkin nimikin on muuttunut?

Sitten aivan toiseen asiaan! Muistattehan, että olemme Marjon kanssa lauantaina myymässä vaatteitamme Hanna Gullichsenin järjestämällä fashion-kirppiksellä Pompier -ravintolassa (Albertinkatu, Hki). Olen käynyt vaatekkaappiani läpi ja päättänyt laittaa myyntiin kaikki sellaiset vaatteet, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähälle käytölle. Myynnissä tulee olemaan Filippa K:ta, Max Maraa jne. Myyntiin tulee myös tämä Marc Jacobsin pusero, jota olen käyttänyt vain kerran tai pari. Kaunis kuin mikä, mutta malli itselleni huono.

Puseron lisäksi myynnissä on niin jakkuja, takkeja, kenkiä, housuja kuin mekkojakin. Kauheasti kaikkea - mistä lie ilmestyneet vaatekaappiani täyttämään.
Toivottavasti tavataan lauantaina! Miia

Toivelistalla: Poolo

Hei taas pitkästä aikaa! Nyt täytyy kyllä oikein pahoitella tätä harvakseltaan päivittyvää blogiamme, ja kiittää samalla kaikkia teitä, jotka ovat poikenneet täällä vaikka uusia tekstejä ei ihan joka päivä olekaan luettavaksi. Syynä tähän on se perinteinen, eli työ- ja perhekiireet. Yritämme tsempata taas, nyt kun olemme taas toipuneet tuosta yllätys-kylmyydestä. Se vei ainakin itseltäni ihan mehut, ja illalla halusin vain katsella Mad Men:iä dvd:ltä ja nauttia punaviiniä. :)

 

Picture: Filippa-k.com

Mutta sitten itse asiaan. Syksyn toivelistallani on nimittäin ykkösenä pooloneule. Oletteko te jo ostaneet omanne? Poolohan on juuri nyt taas erittäin "in", mutta tykkäisin siitä kyllä muutenkin. Omat pooloni ovat kyllä auttamattomasti vanhentunutta mallia, eli liian lyhyitä ja liian tiukkoja. Nyt haluaisin ihanan löysän ja letkeän, pehmoisen pooloneuleen. Bongasin kivan näköisen, valkoisen poolon Filippa K:lta, mutta en ole vielä ehtinyt sitä sovittamaan.

Picture: acnestudios.com

Toinen potentiaalinen yksilö löytyy Acnelta. Musta poolo on varma klassikko, mutta onko se vähän tylsä? Oma, vanha Filippa K:n merinovillainen pooloni on edelleen käyttökunnossa, mutta koska se on liian tiukka, haluaisin korvata sen väljemmällä mallilla. Oletteko muuten huomanneet, että Filippa K:n neuleilla (merinovillaisilla) on taipumus kutistua pesussa? Tämä on tapahtunut kaikille merkiltä koskaan ostamilleni merinoneuleille. Olen varmuuden vuoksi ostanut kokoa isompia neuleita, mutta silti ne ovat aina lyhentyneet ja tiukentuneet käsipesussakin. Outo juttu. Teenköhän jotain väärin?

Picture from Lovelybylucy.com

Picture from afterdrk.com

Sokerina pohjalla on kolmas neulesuosikkini, "se klassikko". Tästä haaveilen kaikkein eniten. Hope:n neuleessa ei ole mitään, mistä en pitäsi. Paitsi ehkä hinta. Hah! Ja se, että se on aina myyty loppuun. Miksi, oi miksi?

Picture from fashionoverreason.com

Hope:n klassikkoneule suorastaan huutaa nimeäni. Myydäänköhän näitä missään Suomessa? Hihkaiskaa heti, jos löydätte jonkun paikan missä näitä on vielä jäljellä! Palkinnoksi tarjoan... jotain kivaa. Hymyn! Ja kuvan uudesta neuleesta.

Nyt on muuten perjantai - aah. Aion olla tekemättä mitään. Kunhan vain nautin. Hauskaa viikonloppua! Marjo :)

On my wishlist for autumn I have one item over anything else: a poloneck jumper. I have found the perfect one from Hope, but it is always, always sold out. I don't think we sell them in Finland anywhere, which is a shame. If you manage to find it in stock somewhere online, please give me a shout!

Ihan kuin olisi kiire

Tänään päälläni oli varsin konservatiivinen klassinen työasu. Minulla tulee usein tällaisessa perusasussa tunne, että jotain puuttuu. Mistä lie johtuu?

Mekko InWear, jakku Zara, huivi Filippa K ja kengät Unisa

Kuvan InWearin mekko on se samainen, jonka esittelin viime maaliskuussa tässä postauksessa. Siitä tuli todella mieluisa pienellä tuunauksella ja se onkin todellinen kiireisten aamujen pelastaja.

Taas on viikko puolivälissä. Loppuviikon aikana singahtelen niin Tallinnaan, Turkuun kuin Turun saaristoon. Viikonloppuna on kahdet rapujuhlat juhlittavana. Ei paha.

Ei muuta kuin mukavaa ja työntäyteistä (?) keskiviikkoa! Miia

Tunnustus

Kerroin aiemmin olevani ostolakossa heinäkuun puolivälistä vähintään elokuun loppuun saakka, mutta nyt joudun tunnustamaan, että en ole kyennyt sitä täysin noudattamaan. Törmäsin nimittäin vuosi sitten Beamin hyllylle jättämääni T by Alexander Wangin t-paitaan Huuto.netissä eikä minulla ollut muuta mahdollisuutta kuin kotiuttaa vuoden mielessä kummitellut vaatekappale itselleni.

Kaikki punaisen sävyt eivät ihonväriini sovi, mutta tämä on just eikä melkein. Peukku myös hyvästä materiaalista.

Eikä siinä vielä kaikki! Törmäsin harmaisiin housuihin henkkamaukassa, kun olin täydentämässä lasten vaatevarastoja enkä tietenkään voinut jättää niitä kauppaan. Jos olisin odottanut elokuun päättymistä, en olisi taatusti näitä enää liikkeestä löytänyt. Täysin hyväksyttävä selitys, eikö?

 

Tämän syksyn H&M:n yhteistyömallisto on toteutettu juurikin Alexander Wangin kanssa. Kuinka monen kanssa törmäillään vaaterekkien välissä?
Miia

Näitähän oli jo ikävä!

Lenkkarit! Kuinka hyviltä te tunnuttekaan, kahden kuukauden tauon jälkeen! Enpä olisi uskonut, että arkisten lenkkareiden pukeminen jalkaan tuntuisi taas näin hyvältä.

Trainers: Nike Internationalist / Skirt: Lindex / Shirt: Filippa K

Vaihto-oppilaana USA:ssa 90-luvulla vietin aikaa myös New Yorkissa, ja ihailin jo tuolloin manhattanilaisten naisten bisnes-lookia. Kaupungilla naiset sipsuttivat hameissa ja lenkkareissa, toimistoissa kengät vaihtuivat korkkareihin. Nyt saatan kyllä itse viihtyä lenkkareissa koko päivänkin, ellei tärkeitä tapaamisia ole samana päivänä. Täytyy myöntää, että joihinkin palavereihinkin kyllä pukeudun lenkkareihin, sillä viestintätoimistossa, jossa työskentelen, on varsin tavallista pukeutua rennon tyylikkäästi, palaveri tai ei.

Bag: Mansur Gavriel / Watch: Marc by Marc Jacobs

Tällä viikolla lenkkarit saivat tuoda hitusen Manhattan-tyyliä työpäivään, ja puin ne tiukan hameen ja Filippa K:n silkkipaidan kanssa. Hame on ostos Lindexiltä, ja se on ollut päällä harva se päivä tässä kuussa. En oikein vielä halua pukeutua housuihin, ja musta hame on oiva välikausivaate syksyä odotellessa.

Hei, täällä on vielä kesä! Vihreää! Hame! Kesä! On on.

Moni puhuu jo syksyn tulleen, vaikka mielestäni nyt on vielä kesä! Elokuuhan on kesä-kuu, hyvät ihmiset! En suostu puhumaan vielä syksystä, vaikka ilma onkin muuttunut aika koleaksi. Onko teidän mielestänne nyt kesä vai syksy? Marjo

This week I channeled the Manhattanites by wearing trainers with a skirt to the office. Oh, how I missed my trainers! I haven't worn them for two months, and they feel so comfortable after all those flip flops and sandals.

I was influenced by the business women's style in Manhattan when I spent some time there during my exchange student year in the 90s. Trainers on the street, high heels in the office. I must admit that I quite often wear trainers to the office though, as the communication agency I work for have a very relaxed and trendy dress code. My stretchy skirt is from Lindex and it's proven a great piece to take me from summer to (sigh...) autumn. I don't like to wear trousers yet as in my opinion it is still summer. Hello, August is still a summer month, people! So stop talking about autumn as it's still summer! Or isn't it?!

Virallinen Helsinki chic -mekko

Tämän Filippa K:n mekon voinee nimetä viralliseksi Helsinki chic -mekoksi, sillä niin monta versiota siitä on täällä esitelty. Lupailin jo alkukesästä esitellä teille tämän kesävärin ja, kun yhtenä päivänä puin sen ensimmäistä kertaa ylleni, oli Marjo kutsuttava tietysti kameran kanssa paikalle.

Kesämekon seurana kesäasusteet, kuinkas muuten.

Muistanet varmaan, että Marjolta mekko löytyy mustana ja minulla on tämän kesävärin lisäksi myös tummansininen versio, joka onkin pariin kertaan näkynyt blogissa? Todistusaineistoa alla.

Lisäksi Mattolaituri-illan kuvissa näkynyt siniharmaa mekko on saman mekon 2.0 -versio.

Menossa mukana ihanat Minna ja Mikko sekä Marjo tietty!

Ihastumiseni lienee päivänselvää ja syykin on yksinkertainen. Mekko ei juuri silittämistä kaipaa, mikä on pelastus tällaiselle silitystä inhoavalle henkilölle, ja malli on ns. helppo käyttää. Tykkään jopa enemmän tuosta "alkuperäisestä", kuminauhavyötäröisestä versiosta. Se laskeutuu kauniimmin.

No toimiiko?

Laiskan leppoisaa lauantaita!
Miia

Tervetuloa arki (ja kiire)

Kuten jo viimeksi kerroin, palasin viime viikon torstaina töihin. Sinänsä en ole asiasta ahdistunut, mutta käynnistymisvaikeuksia on kyllä ollut. Koska keskiviikko päättyi iloisissa tunnelmissa Mattolaiturilla ja Teatterissa vanhojen ja uusien ystävien seurassa, tarkoitti se myös sitä, että olin torstaina tavallistakin väsyneempi. Ihan kuin loman jälkeen ei sitä jo muutenkin olisi.

Kun väsymys meinaa aamulla viedä voiton, kannattaa turvautua hyviksi havaittuihin luottovaatteisiin. Tällainen on Filippa K:n sininen mekko, joka on jo aiemminkin blogissa näkynyt. Toimii myös silloin, kun ei ole jaksanut silittää yhtäkään vaatetta valmiiksi töihin menoa silmällä pitäen.

Yhdistin mekon ruskeaan Mulberryn laukkuun, koska mielestäni se sopii varsin mainiosti yhteen mekon (ja rusketuksen!) kanssa. Rusketuksesta onkin otettava kaikki ilo irti, sillä se ei todellakaan kestä ikuisesti.

Koska myös viime torstai oli kuuma päivä, laitoin jalkaani uudet käärmekuosiset sandaalit. Ne samat, jotka esittelin edellisessä postauksessa. Mekon kanssa toimivat hyvin, laukusta en ole ihan varma.

Viimeinen kuva paljastaa, että kolme vuotta ahkerassa käytössä ollut laukkuni kaipaisi pientä ehostusta. En ole uskaltanut toteuttaa tätä aiemmin, sillä en tiedä mikä aine olisi tähän paras. Olisi ikävää, jos laukkuun tulisi läikkiä käsittelyn myötä. Eihän sinulla sattuisi olemaan kokemusta Mulberryn tai muun vastaavaa nahkaa olevan laukun käsittelystä? Suosituksia otetaan ilolla vastaan!

Mukavaa tiistaita - olit sitten töissä tai vielä lomalla!
Miia

Kesäillan asu

Kuten Marjo jo kertoikin, tapasimme keskiviikkoiltana Minnan Mattolaiturilla ja iloksemme pääsimme samalla tutustumaan myös Veeraan ja Mikkoon. Vitsi, että on kiva tavata uusia, mukavia tyyppejä! Toivottavasti ei jäänyt viimeiseksi kerraksi. Keskiviikko oli samalla viimeinen lomapäiväni ja tämä olikin varsin onnistunut loman päätös.

Marjo nappasi asukuvan ennen kuin siirryimme Teatteriin. Päälläni oli Turussa tekemiäni alennusmyyntihankintoja. Siniharmaan Filippa K:n mekon löysin Sokos Wiklundilta ja ihanan pehmeää nahkaa olevat sandaalit Jenny Storesta. Hyvillä aleprosenteilla molemmat. Jenny Storesta ostin myös puseron, jonka esittelen, kunhan kelit ovat toisenlaiset.

Laukku on muutama vuosi sitten hankkimani vintage LV (äitienpäivälahja itselleni, jos tarkkoja ollaan). Ihastuin silloin laukun siniseen väriin ja pidän siitä edelleen. Laukku on peräisin 80 -luvulta, mutta kunto on erittäin hyvä. Myönnettäköön, että käytän laukkua melko harvoin, sillä lyhyet kantokahvat ovat minusta hiukan epäkäytännölliset. Tykkään yleensä heittää laukkuni olalle tai olan yli.

Näiden alennusmyyntihankintojen jälkeen aloitin muuten ostolakon ja seuraavat hankintani aion tehdä aikaisintaan syyskuussa. Eihän 1,5 kuukauden tauko mikään pitkä aika varsinaisesti ole, mutta kyllä se saattaa minulle tehdä tiukkaa. Elokuun ajan keskityn suunnittelemaan tulevia syksy- ja talvihankintoja ostamisen sijaan. Miten on, asetatko itsellesi ostokieltoja määräajoiksi vai shoppailetko muutenkin niin harvakseltaan, että et tällaisia tarvitse?

Ensimmäinen "työviikko" (lue: kaksi päivää) on takana ja edessä mielenkiintoinen viikonloppu. Siitä lisää myöhemmin. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Miia

Loma Kreikassa vol. 1: Naxos

Ei pitäisi mennä lupailemaan tarkkaa ajankohtaa seuraavalle postaukselle, kun ei sitä lupausta näemmä näillä helteillä pysty pitämään.

Loma on jatkunut kotimaassa, vaikka Kreikasta kotiuduimmekin jo puolitoista viikkoa sitten. Sen jälkeen onkin ehditty käydä kahteen kertaan Turussa hoitamassa asioita ja tehdä mökkikauppaa. Huomenna lähdemme taas muutaman päivän reissulle Pirkanmaan suuntaan. Vauhtia riittää.

Olimme tosiaan kahden viikon matkalla Kreikassa perheen kesken. Lapsena ja nuorena kävin vanhempieni kanssa Kreikassa joka kesä, mutta aikuisena tämä on jäänyt vähemmälle. Edellisen kerran olen ollut Kreikassa Samoksen saarella seitsemän vuotta sitten. Tämän kesän matka lähti rakentumaan siten, että googlettelin Kreikan parhaita rantoja ja päädyin selvittämään tarkemmin Naxoksen saarta ja sitä, miten saarelle parhaiten pääsisi. Naxoksella ei ole kansainvälistä lentokenttää, joten lensimme Santorinin kautta. Sieltä menimme laivalla Naxokselle. Matka kesti kaksi tuntia ja laiva vastasi mielestäni isoimpia Tallinnaan meneviä aluksia. Haimme Naxokselta rentouttavaa ja helppoa oleilua kauniilla rannalla ja sitä todellakin saimme. Asuntomme sijaitsi Agia Anna -nimisen rannan tuntumassa. Matkaa asunnon ulko-ovelta mereen oli kolmisenkymmentä metriä.

Agia Annan ranta, kuten muutkin Naxoksen rannat, oli vaaleaa, pehmeää hiekkaa. Rannalla kävi miellyttävä tuuli, joka helpotti sietämään auringon paahdetta. Onneksi varjon alle pääsi aina halutessaan, vedestä puhumattakaan. Agia Annan rannan lisäksi vietimme pari päivää myös alla olevalla Plakan uimarannalla, joka oli kaunis yhtä lailla.

Plakan ranta

Kävimme lisäksi ajelulla ja uimassa Mikra Viglan rannalla, joka on erityisesti surffareiden ja purjelautailijoiden suosiossa.

Mikra Viglan ranta

Kuten sanoin, asuntomme sijaitsi aivan rannan tuntumassa. Tämä oli tosi kätevää lasten kanssa.

Parvekenäkymässä ei valittamista.

Agian Annan kylässä oli vain muutama ravintola, mutta ne olivat sitäkin sympaattisempia ja viihtyisämpiä. Iltaisin pöydät levittyivät rantahiekalle ja jälkiruoan saattoi nauttia aurinkotuolissa.
Myös auringonlaskut olivat todella kauniita. Vai mitä sanotte tästä?

Yhtenä iltana jätimme ravintolakäynnin väliin ja suuntasimme kallioille katsomaan auringonlaskua.

Hui hai!

Tunnelma Agia Annassa oli rento ja myös itse pukeuduin varsin rennosti. Dvf:n pitsimekkoa ei tullut käytettyä. ;)

Mekko Filippa K

Ohessa pari herkkupalaa. Kreikkalaista salaattia ja tsatsikia tuli syötyä päivittäin. Nam!

Myös saaren pääkaupunki Chora oli kaunis. Kävimme siellä yhtenä päivänä kiertelemässä ja toisen kerran illallisella.

Summa summarum. Naxos oli miellyttävä lomakohde. Plussaa erityisesti kauniille rannoille, kivoille ravintoloille ja rennolle tunnelmalle. Näitä haimme lomaltamme ja niitä meille myös tarjottiin. Suosittelen lämpimästi.

Seuraavassa postauksessa vuorossa Santorini. En uskalla luvata, että ehdin tehdä sen tällä viikolla.
Mielettömän ihanaa loppuviikkoa! Miia