Ilman huutoa Edvard Munch-näyttelyssä

Ei huutoa - vain ihana hiljaisuus! :) Kävimme ihanan anoppini kanssa - ja ilman lapsia - tutustumassa Edvard Munchin näyttelyyn Didrichsenin taidemuseossa. Kaikessa rauhassa. Niin kiva kuin lasten kanssa onkin välillä käydä museoissa, on se usein myös yhtä huutoa ja juoksua. Tällä kertaa jätin lapset "papalle" ja miehelleni, ja häivyimme iltapäivän viettoon museon rauhaan.

En oikeastaan tiennyt Munchin taiteesta paljokaan, vain ne muutamat avainteokset, joten elämys on varsin mielenkiintoinen ja opettavainen. Osuimme museoon juuri sopivaan saumaan, jolloin käynnissä oli oppaan vetämä kierros. Lyöttäydyimme mukaan ja kuulimme Munchin elämästä ja taiteesta vaikka mitä mielenkiintoisa.

Kuten taiteessa monesti, innoittajana tämänkin taiteilijan työssä toimi rakkaus. Tai oikeastaan taistelu taiteen ja rakkauden välillä. Yllä olevassa tunnetussa maalauksessa Elämän tanssi sanotaan olevan kuvattuna taiteilijan itsensä käymä taistelu rakkauden ja taide-rakkauden välillä.

Munch valitsi jälkimmäisen, ja omistautui täysin taiteelle, samalla kuitenkin käyden kamppailua oman sydämensä halujen kanssa. Loppuiällään Munch sitten erakoitui.

Voimakkaista väreistään tunnettu Munch teki paljon myös värittömämpiä teoksia. Omaksi suosikikseni nousi tämä Munchin taiteessa sangen positiivinen teos, Rakkauden aalloilla. Siinä on mies kietoutuneena naisen hiuksiin, kellumassa hiusmeressä. Lohdullista ajatella, että rakkauden ja taiteen välillä ikänsä taistellut Munch oli kuitenkin edes jossain kohtaa suhtautunut näin kauniisti rakkauteen.

Kylpeviä miehiä taas oli liian rohkea teos Saksaan jossa se on maalattu, ja teos päätyikin Suomeen Ateneumiin vuonna 1911. Suomessa ei (silloinkaan) suhtauduttu yhtä tuomitsevasti kuin muualla Euroopassa miesten alastomuuteen. Miehiä ei ollut tapana näyttää taiteessa alasti, kun taas naisia on kuvattu alastomana taiteessa historian sivu. Hmmh? Olen tätä asiaa usein miettinyt. Luulisin, että historian valossa kyse on siitä, että suurin osa taiteilijoista on perinteisesti ollut miehiä. Naiset ovat ehkä olleet suurimmalle osalle näistä miehistä inspiroivampi maalauksen kohde. Mutta sitä en oikein osaa selittää, miksi miehen esittäminen alasti on ollut niin suuri tabu? Mikä erottaa miehen alastomuuden naisen alastomuuden kuvaamisesta? Edelleen samaa käytäntöä näkee elokuvissakin. Jotkut asiat eivät tahdo muuttua sitten millään.

Didrichsenin museo on muuten rakennuksenakin tyylikäs. Uima-allas pihassa. Meren ranta. Isoja ikkunoita. Voisin kovin hyvin kuvitella itseni asumaan tähän taloon. ;) Oletteko te jo muuten käyneet Munchin näyttelyssä? Kannattaa käydä, ellette ole. Seuraavaksi aion käydä EMMAssa tsekkaamaassa Vasarelyn näyttelyn. Miten on, kiinnostaako taide myös siellä päässä?

Iloista viimeistä työpäivää tällä viikolla! T. Marjo

This post is all about the Edvard Munch exhibition at Didrichsen museum in Helsinki. Munch's art was previously quite unknown to me, apart from the obvious master pieces which most people know about. I particularly liked the guided tour which my lovely mother-in-love and myself happened upon whilst arriving at the museum. We learned some interesting facts about Munch's art and life. It quite saddened me that he was so torn between his love of art and his love for a woman. He chose his art and ended up spending his last years in solitude. If you are in Helsinki, go visit! Next up for me is the Vasarely exhibition at EMMA in Espoo.

Tallinna pääsi yllättämään

Taisin ohimennen mainita, että kävin viime viikolla työmatkalla Tallinassa. Meillä oli vain pieni hetki vapaa-aikaa ja minä käytin sen kaupungilla pyörähtämiseen. Mielessäni oli Ivo Nikkolon liike, joka oli yllättänyt minut positiivisesti edellisellä käynnillä 1,5 vuotta aiemmin. Tätä ennen olin aina käynyt vain Viru-keskuksen liikkeessä, mutta se ei mielestäni vastaa tarjonnaltaan vanhankaupungin pääliikettä. Suosittelen suuntaamaan sinne, mikäli merkin vaatteet kiinnostavat.

En onnistunut poistumaan tyhjin käsin tälläkään kertaa vaan mukaani tarttui kaksi hametta. Näistä toisen löysin myyjän avustuksella ja täytyy todeta, että hyvä näin. Hame suorastaan huutaa nimeäni.

Koska aikaa oli niukalti, jouduin suuntaamaan Ivo Nikkololla käynnin jälkeen jo kohti Viru-keskusta, josta oli määrä jatkaa eteenpäin. Matkalla bongasin liikkeen nimeltä Nude, jossa myydään muun muassa Guccia ja Dolce & Gabbanaa. Liike sijaitsee Suur-Karjan ja Pärnu maanteen kulmassa.

Virukeskuksessa minua odotti aikamoinen yllätys, Kun bongasin sieltä Massimo Duttin liikkeen! Olen ollut asiasta autuaan tietämätön. Ehdin hädin tuskin käydä liikkeessä sisällä, joten ostokset jäivät tällä erää tekemättä. Tilanne korjaantuu aivan helposti seuraavalla Tallinnan matkalla.

Näyteikkunan takki - aah!

Jäin pohtimaan reissun jälkeen, että ohittaakohan Tallinnan jo kohta Helsingin ostosmahdollisuuksillaan?

Loppuun suositus, mikäli olet suuntamassa Tallinnaan kuukauden sisällä. Kumussa on virolaisen Raul Meelin näyttely 12.10. saakka edellä ja se on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Toki myös rakennus on jo itsessään nähtävyys. Kadriorgin puistosta puhumattakaan.

Kumun aula

Presidentinlinna

Tallinna pääsi yllättämään monin tavoin. Tämän myötä vahvistui ajatus siitä, että kaupunkiin on päästävä pian uudelleen ja siellä on vietettävä vähintään pari yötä. Haluaisin tutustua muun muassa Telliskiven alueeseen, josta on puhuttu paljon viime aikoina.

Tykkäätkö sinä Tallinnasta vai onko se mielestäsi liian nähty?

Viikon viimeinen työpäivä on taas käsillä. Enkä valita.
Miia

Yksin kotona

Enhän minä oikeasti ole ollut viikonloppua yksin vaan lasten kanssa. Ainoana aikuisena kylläkin. Saimme joskus keväällä toiveen  kotipostauksista ja niinpä kotona vietetyn (siivous)viikonlopun päätteeksi onkin hyvä toteuttaa tämä toive. Kuvien avulla voin samalla kertoa viikonlopun highlightit. Heh.

Lauantaina intouduin kokkaamaan lapsille ja itselleni pitkähkön illallisen. Alkuruoaksi söimme kevätrullia (ohje ah-niin-loistavasta Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjasta), naudanlihawokkia ja jälkiruoaksi suklaamoussea esikoisen toiveesta.

Luomunaudanliha oli mielettömän hyvää!

Siivoilin hissukseen pitkin viikonloppua ja intouduin tänään sisustamaan makuuhuonetta vaihtamalla uudet taulut sängyn yläpuolella olevalle tauluhyllylle.

Kauppareissulta mukaan tarttui hortensioita ja ehkä jotain muutakin pientä. Ai mikä ostolakko? 

Sopivat niin kivasti yhteen. Fashion loves Art.

Myös kirjahyllyn kimpussa puuhastelin viikonloppuna. Lähinnä laittelin uusia kirjahankintoja omille paikoilleen. Mielestäni kirjoilla on oltava omanlaisensa järjestys hyllyssä ja ne voi lajitella hyllyyn vaikkapa aakkosjärjestyksessä, teemoittain tai väreittäin. Meillä käytössä on romaanien kohdalla jälkimmäinen, kuten huomata saattaa.

Mikä on sinun tapasi järjestää kirjat hyllyyn vai onko se aivan yksi lysti?

Viikonloppu on ollut todella rentouttava ja olen enemmän kuin valmis uuteen työviikkoon (sekä aikuisseuraan).  Toivottavasti myös sinä!
Miia

Kesäloma: sittenkin Ranskassa!

Hei vaan minunkin puolestani, pitkästä aikaa! Tämä kesä on mennyt lähes täydellisessä netti- ja sähköpostipimennossa, sillä päätin jo loman alkaessa että en viettäisi perhelomaani kännykkä tai iPad kädessä. Kun sormet alkoivat kuitenkin mökillä syyhytä, oli hyvä huomata, että mökillä eivät yhteydet riitä blogipostauksen tekemiseen. ;) Niin sitä sitten meni lähes koko kesäloma, ilman nettiä ja muita virikkeitä.

Tänäkin kesänä päädyimme sitten viettämään loppulomaa Etelä-Ranskassa. Alkukesän sää näytti niin surkealta, että päätimme lopulta ottaa lennot Nizzaan ja etsiä taloa vielä viime tingassa. Löysimme kuin löysimmekin ihanan villan Mouginsista, läheltä Cannesia ja keskeltä Rivieran vuoristomaisemaa. Tämä oli nyt perheemme kolmas kesä putkeen näissä maisemissa. Tutut paikat luovat lomalle kodikkaan tunnelman, ja lasten kanssa matkatessa on helpottavaa tietää, miten mikäkin toimii. Tulemme varmasti tulevaisuudessa käymään myös muissakin kesälomakohteissa, mutta tällä hetkellä tämä konsepti toimii meille loistavasti.

Mougins on tunnettu etenkin taiteilija- ja ravintolakaupunkina. Tällä kertaa jätimme gourmet-elämykset väliin, mutta sen sijaan kävimme sitäkin enemmän taidegallerioissa ja -museoissa. Tiedän - pienten lasten kanssa rentouttavat taide-elämykset ovat harvassa, mutta jostain syystä lapset viihtyivät etenkin Mouginsin klassisten taiteiden museossa. MACM eli Musee d'art classique de Mougins on juuri sopivan kokoinen lapsille, jotta he jaksavat edes jokseenkin keskittyä Kleineihin, Chagalleihin ja Hirsteihin.

Tyttö ja Venukset.

Museossa on vain neljä kapeaa kerrosta, ja joka kerroksella on oma teemansa. Poika vaikuttui ylimmän kerroksen haarniskoista ja miekoista, tyttöä miellytti etenkin Warholin tulkinta Venuksesta. Olisiko syynä yhdennköisyys pienen merenneidon Arielin kanssa...?! ;)

Museossa on nimensä mukaisesti teemana klassiset taiteet. Museossa on niin egyptiläisiä sarcofageja, roomalaisia patsaita kuin tuoreempienkin taiteilijoiden näkemyksiä muun muassa kreikkalaisista ja roomalaisista myyteistä. Rajattu teema toimi mielestäni erittäin hyvin.

Valokuvataiteen ystävänä olin myös iloinen, että Mouginsissa järjestettiin tästä yllä olevasta "pussauskuvastaan" tunnetun Robert Doisneaun näyttely. Doisneau kuvasi paljon ranskalaista elämää ja pysähtyneitä, varastettuja hetkiä ihmisten elämästä. Näyttely on ilmainen ja sinne kannattaa piipahtaa mikäli olet Mouginsissa tänä kesänä. Näyttely päättyy syyskuussa.

Minä ja loma-look. Hymy taisi jäädä kiinni kameran linssiin. ;)

Todellista taidetta oli myös se pakkausoperaatio, mikä edelsi matkaamme. Matkustimme nimittäin vain yhdellä matkalaukulla (joka mahtuisi myös käsimatkatavaroihin!). Halusin kokeilla, miten vähällä lomavaatetuksella oikeastaan tuleekaan toimeen, ja onnistuin! Olin valinnut mukaani shortsit (yllä), silkkitopin (yllä), valkoisen pellavatopin sekä yhden tummansinisen t-paidan. Lisäksi  vain uimapuku, rannalle kaftaani ja kahdet sandaalit sekä illaksi tummansininen mekko. That's it! Näissä Massimo Duttin shortseissa viihdyinkin sitten koko viikon - vain toppeja vaihtelin. Neuletta en tarvinnut kertaakaan, enkä mitään muutakaan pidempää.

Jatkan vielä lomatunnelmissa seuraavassakin postauksessa - sillä kertaa Valbonnessa ja rannalla Antibesissa. Au revoir! Nyt ulos nauttimaan helteestä.... :)

Marjo