Voiko laukkuja olla liikaa?

Otsikon kysymys on lähinnä retorinen, sillä minulla on todella maltillinen määrä pikkulaukkuja ja kaikki ovat säännöllisesti käytössä. Liikaa laukkuja olisi varmaan silloin, kun suurin osa lähinnä makaisi käyttämättömänä. Mitä mieltä olet?

Kuten edellisellä kerralla lupasin, vilautan teille myös suosikkini pikkulaukuista. Käytännössä nämä ovat myös kaikki omistamani, jos tarkkoja ollaan. Ensimmäisen parin muodostavat Dvf:n kaksivärinen laukku ja Furlan pieni clutch. Dvf on monikäyttöinen kaksipuolisuutensa ja pitkän hihnansa vuoksi. Furlan parhaita puolia ovat nahkan kaunis pinta ja väri.

Toisena parina esittelyssä Mulberryn kiiltonahkainen clutch ja mintunvihreä Loeffler Randallin laukku. Mulberry on jo useamman vuoden vanha, mutta edelleen todella hyväkuntoinen. Loeffler Randall on hankittu keväällä ja se on hurmaavan pehmeää nahkaa. Laukun lukkoon tuli kuitenkin kulumaa parin-kolmen käyttökerran jälkeen ja siitä iso miinus (näkyy kuvissa). Onneksi sama tahti ei ole jatkunut vaan kuluminen on pysynyt aisoissa. Olisin varmasti voinut reklamoida asiasta, mutta en sitten saanut aikaiseksi.

Tässä olivat pikkulaukkuni. Saattaa olla, että seuraava isompi hankinta menee pikkulaukkuosastoon, sillä laukkujen ostaminen on mahtavaa puuhaa. Ei hikeä, ei tuskaista ähkimistä pukukopissa tai turhautumista, kun vaate ei näytäkään itsellä yhtä hyvältä kuin mallinukella. Hiukan harmittaa, etten pari vuotta sitten ostanut YSL:n Y-soljella varustettua clutchia, sillä nyt niitä on erittäin vaikea löytää. The Mall:ssa olisi ollut tarjolla yksi, mutta väri oli huono. Osaako kukaan teistä kertoa, valmistetaanko näitä edes enää, kun merkin nimikin on muuttunut?

Sitten aivan toiseen asiaan! Muistattehan, että olemme Marjon kanssa lauantaina myymässä vaatteitamme Hanna Gullichsenin järjestämällä fashion-kirppiksellä Pompier -ravintolassa (Albertinkatu, Hki). Olen käynyt vaatekkaappiani läpi ja päättänyt laittaa myyntiin kaikki sellaiset vaatteet, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähälle käytölle. Myynnissä tulee olemaan Filippa K:ta, Max Maraa jne. Myyntiin tulee myös tämä Marc Jacobsin pusero, jota olen käyttänyt vain kerran tai pari. Kaunis kuin mikä, mutta malli itselleni huono.

Puseron lisäksi myynnissä on niin jakkuja, takkeja, kenkiä, housuja kuin mekkojakin. Kauheasti kaikkea - mistä lie ilmestyneet vaatekaappiani täyttämään.
Toivottavasti tavataan lauantaina! Miia

Menossa: Fashion-kirppis

Hanna Gullichsen järjestää jälleen 22.11. Fashion-kirppiksen ja sen pitopaikkana on tällä kertaa ravintola Pompier. Myös Helsinki Chic on mukana! Tulkaa ostoksille, ilmoittelemme tarkemmin aiheesta lähiaikoina ja tässä myös tapahtuman Facebook-linkki.

Olemme Miian kanssa myyneet ennenkin vaatteitamme yhdessä,  muun muassa Kaivarin Kanuunassa. Kätevää Kaivarissa on se, että siellä voi maksaa pankkikortilla. Kuka ikinä muistaa ottaa tarpeeksi käteistä mukaan kirppiksille? En minä ainakaan. Kaivarin systeemi vain muuten on todella vaikea, sillä siellä pitää melkein päivittäin käydä keräilemässä toisten pöydille kerääntyneitä tavaroitaan sekä tyhjentämässä myytyjen vaatteiden hintalaput. Ellei hintalappuja käy itse keräämässä pois, myyntivoittojen jakaminen ystävien kesken on lähes mahdotonta, sillä hintalaput heitetään pois parin päivän säilytyksen jälkeen. Kassasta saa tietää vain sinä päivänä myytyjen tuotteiden kokonaisarvon, ei tuotteita eriteltynä. Tämä on mielestämme aika vaivalloinen systeemi, ja olemmekin kuumeisesti etsineet jotain toista, vähän paremmin toimivaa kirppiskonseptia Helsingistä. Kiinnostuimme juuri Vallilan Stoorista ja aiommekin viedä sinne vaatteitamme, mutta ensin suuntaamme iloisesti kohti Fashion-kirppistä. Satutteko muuten tietämään hyviä kirppiksiä Helsingissä?

Niin ikään pieneksi jääneet lastenvaatteet menevät meillä kierrätykseen joko kirppisten tai Facebookin suljettujen ryhmien kautta. Olen huomannut, että etenkin Lauttasaaressa toimiva suljettu kierrätysryhmä on erittäin toimiva pikkuisten vaatteiden myymiseen lähiseudun perheille. Pitää vain jaksaa kuvata vaatteet Facebookin ja hinnoitella maltilla. Ja avot! Äidit polkaisevat melkein samalta istumalta kokeilemaan ja katsomaan vaatteita meille kotiin, ja antavat rahat käteen siinä samalla. Maailman kätevin tapa päästä eroon pieneksi käyneistä vaatteista! Ja kaupan päälle saa hyvän mielen, kun tietää jonkun naapuritalon pikkuisen pian tepastelevan meidän lasten töppösissä tai haalareissa puistossa.

Vaikka tykkään myydä vaatteitani eteenpäin, en kuitenkaan ole kauhean ahkera käytettyjen vaatteiden ostaja. Muutamia poikkeuksiakin on, nimittäin tämä kuvissa esiintyvä parkani. Joka sekään ei varsinaisesti ole kirppislöytö vaan työkaverini vanha takki! En edelleenkään ymmärrä, miksi hän halusi luopua tästä Whyredin lämpimästä parkasta täysin ilmaiseksi, mutta en aio kiistelläkään asiasta. Olen vain iloinen, että sain näin ihanan takin juuri silloin, kun ilma kääntyi jäätäväksi ja tajusin parkan mentävän aukon takkivalikoimissani. Tämä on juuri sitä kirppisten ja kierrätysten parasta antia: hyvä mieli kaikille osapuolille.

Olisi kiva nähdä teitä Fashion-kirppiksellä parin viikon päästä!

Rentouttavaa sunnuntaita! t. Marjo.

Teurastamolla

Olin viettämässä tynkä-Taiteiden yötä torstaina Helsingin Teurastamolla. Pääsin lähtemään illanviettoon vasta saunan jälkeen ja lasten mentyä yöpuulle, ja lähdinkin sitten suht vauhdikkaasti ulos ovesta, tukka märkänä hulmuten. 

Knit: Tiger of Sweden / Jeans: J Brand / Jacket: Hugo Boss

Onneksi tajusin napata mukaani edes jonkinlaisen takin, sillä ilta oli kaunis mutta erittäin vilpoisa. Suuntasin kohti Teurastamoa, jossa pidettiin Helsinki Night Market. Halusin mennä sinne maistelemaan luvattuja Aasian makuja, mutta hämmästykseni olikin suuri, kun suurinpiirtein koko Helsingillä sattui olemaan samat suunnitelmat. 

Teurastamo kuhisi ihmisiä, ja jonot olivat infernaaliset. Nälkä kurni vatsassa ja valitsimme lyhyimmän mahdollisen jonon alueen perältä. Eikä sekään ollut lyhyt! Päädyimme syömään herkulliset jokirapu-hauki -sliderit ja maalaisranskalaiset Liesikiesiltä. Vaikka ruoka ei suunniteltuun Aasia-illalliseeni sopinutkaan, voin lämpimästi suositella tuota purilaista, ja ranskisten kanssa tullut majoneesi oli erinomaista. Liesikiesin kulkureitit voi tsekata Facebookista.

Jokirapu-hauki -slider oikealla. Pigboy-slider vasemmalla.

Ilta päättyi aika nopeasti ruoan ja yhden "saunaoluen" jälkeen. Poikkesimme tosin välimatkan-krouvissa kotimme lähipubissa. Ja tunnelma oli sielläkin tiivis! Koko Helsinki taisi tosiaan olla liikenteessä.

Mahtavaa muuten, että Helsingissä järjestetään nykyään erilaisia tapahtumia harva se viikonloppu. En oikein edes aina tiedä, mitä kaikkea täällä tapahtuu. On street foodia, siivouspäivää, ravintolapäivää, Design Week, juhlaviikot, taiteiden yöt ja vaikka mitä muuta. Oletteko te muuten ahkeria tapahtumakävijöitä? Ja mistä tapahtumista tykkäät eniten? Itseäni tuntuvat aina kiehtovan kaikki ruokaan liittyvä, mutta yhä enemmän haluaisin nähdä Helsingissä myös design-, arkkitehtuuri- ja etenkin muoti-tapahtumia. Esimerkiksi kunnon Helsinki Fashion Week olisi huippu! Mitä te kaipaisitte lisää?

Koleaa mutta viihtyisää viikonloppua! Marjo :)