Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ravinto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ravinto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

What women want?

Käsi ylös, kuinka moni on joskus kokenut syyllisyyttä syömisestä? Minä olen, ja ennen kaikkea syyllisyyttä itselleni aiheuttaa karkki. Olen sille hiukan perso, mutta koen, että ei pitäisi olla. Ei saisi sortua herkkuihin kuin korkeintaan kerran viikossa eikä mielellään silloinkaan. Pitäisi osata olla kurinalaisempi.

Samaan aikaan hedonisti minussa ajattelee, että miksi pitäisi olla kurinalainen. Miksen voisi vain nauttia elämästä? Taloustutkimus on selvittänyt Pandan toimesta, että 46 prosenttia naisista potee syyllisyyttä arjen ruoka- ja juomavalinnoistaan. Naisilla tämä itseruoskinta on huomattavasti miehiä yleisempää. Ei varmasti tule yllätyksenä yhdellekään naiselle. Silti tämä fakta häiritsee minua suunnattomasti enkä malta olla pohtimatta, onko nykyisillä ulkonäkövaatimuksilla tähän vaikutusta, ja kuinka paljon.



Kävin keskustelemassa aiheesta muutaman muun bloggarin kanssa Pandan järjestämässä tilaisuudessa, jossa aiheesta alusti psykologi, FT Annamari Heikkilä. Hän korosti, että parempi olisi karistaa syyllisyydentunne harteiltaan ja nauttia siitä, mitä suuhunsa laittaa. Nimittäin nämä epämiellyttävät syyllisyydentunteet ajavat meitä helposti syömään enemmän kuin olimme edes ajatelleet. Noidankehä on valmis.


Asetin itselleni tavoitteeksi, että opettelen nauttimaan arkena myös herkuista, jos niitä päädyn suuhuni laittamaan. Sen vastapainona pidän jatkossakin huolta siitä, että kokonaisuus säilyy (edes kohtuullisesti) tasapainossa. Samalla pyrin myös luopumaan muista itse kehittelemistäni murheista, kuten liian vähän liikuntaa, töissä pitäisi pystyä vielä parempaan, pitäisi olla parempi äiti ja niin edelleen. Kuulostaa helpolta, mutta vaatii tsemppiä, sillä olen tässä lajissa varsin hyvä.


Olisi todella kiva kuulla, mitkä asiat sinulle aiheuttavat syyllisyydentunteita vai osaatko suhtautua asioihin rennosti, eikä tällaisia tuntemuksia synny? Vinkkejä "vapautumisesta" saa jakaa kaikkien meidän itseruoskijoiden iloksi. Nautinnollista keskiviikkoa itse kullekin, Miia

Yhteistyössä Pandan kanssa

lauantai 4. tammikuuta 2014

Yhtä juhlaa!

Palataanpa vielä muutama päivä takaisin ja uuden vuoden juhlintaan. Tänä vuonna otimme koko perhe iisisti, ja vierailimme Tytön parhaan kaverin luona alkuillan juhlissa. Miehet kokkasivat yakinikua sekä kookos-couscousta, naiset keskittyivät jutteluun ja samppanjaan.



Lapset taas keskittyivät leikkimiseen sekä maissinaksujen tuhoamiseen. Lapsia oli koolla neljä, eli Tyttö ja tytön bestis sekä hänen pikkuveljensä ja Poika. Tytöt ovat neljä-, ja pojat pian kaksivuotiaita. Meillä on käynyt erittäin hyvä onni, että läheinen ystäväpariskuntamme sai lapsensa samoihin aikoihin kanssamme. Samanaikaisuus oli helpotus jo raskausaikana. Äitiyslomatkin vietimme samaan aikaan ja lähestulkoon naapureina. Lapsemme luonnollisesti oppivat tuntemaan toisensa heti vastasyntyneinä. Nyt tytöt ovatkin sitten jo parhaita ystävyksiä, ja pojatkin vähän miehistyttyään todennäköisesti löytävät toisistaan hyvät kaverit.


Kun pienimmät siirtyivät yöpuulle, me lähdimme piipahtamaan Boulevard Socialissa yhdellä drinkillä.



Kymmenen minuuttia ennen vuoden vaihtumista otetussa kuvassa on aistittavissa pienoinen kiire katsomaan ilotulituksia kotirantaan Lauttasaareen. Ehdimme paikalle juuri ennen valoshowta.




Uuden vuoden päivänä järjestimme perinteiset Janssonin kiusaus-bileet perheelleni. Kokkasimme miehen kanssa siskolleni ja hänen miehelleen sekä äidilleni herkullisen kiusauksen ja kyytipoikana tarjosimme samppanjaa. Poika, joka syö käytännössä mitä vain, kiskoi kiusausta kuin vanha tekijä. Oli ihanan rento uusi vuosi. En yleensäkään stressaa uudesta vuodesta, enkä suunnittele sen varaan isoja bileitä. On ihanaa antaa fiiliksen viedä mukanaan! Hauskaa pitkää viikonloppua kaikille!

Marjo x

Let's go back a few days to the New Year's Eve and Day. This time we spent the evening at our friends' place cooking yakiniku and coconut couscous and drinking champagne. We've been very lucky  in that our friends' kids are almost exactly the same age as our children. On top of that, we live very close to each other which has proven a huge asset already in pregnancy, let alone now when the Girls are already best friends. Talk about great timing! As the children went to bed on NYE, we decided to go for a quick drink at Boulevard Social. We were back home just in time to witness the fireworks in Lauttasaari. The next day we had our traditional "Janssonin kiusaus" (anchovies, cream & potatoes casserole) feast at home. We invited my sister, her husband and my mum for a lovely lunch. The Boy loved the salty dish, to our astonishment! All in all, we had a brilliant start to the new year, no huge plans and completely stress-free. Just the way I love my New Years! 

perjantai 25. lokakuuta 2013

5:2 and 16:8

5:2-lounas: puuroa rahkalla ja mustikoilla. / 5:2 lunch: porridge with quark and blueberries.
Jos ei ole elänyt toisella planeetalla viime viikkoja, on varmasti kuullut 5:2-dieettivillityksestä. 5:2 on dieetti, jossa viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti ja kahtena päivänä syödään vähemmän, noin 500 kcal päivän aikana. En ole koskaan ollut mikään dieetti-ihminen, ja vain kerran elämässäni olen oikeasti ollut dieetillä ja sekin vain televisio-ohjelman takia. Tuolloin, vuonna 2004 olin Atkinsin dieetillä kuukauden, ja tv-toimittajana raportoin dieetin kulusta televisiossa koko kansalle. Paino lähti, mutta kolesterolit pompsahtivat pilviin! Tästä viisastuneena olen ohittanut kaikki villitykset olan kohautuksella.

Nyt olen kuitenkin päättänyt kokeilla 5:2-dieettiä. Netistä löytyy hyviä ohjeita dieetin noudattamiseen, mm. brittiläisen ravintoterapeutin Vicki Edgsonin ohjeita. Tästä linkistä löytyy Edgsonin laatima pohja ruokalistalle, jos mielit kokeilla dieettiä.

Kesäloman lopulla kokeilin Red-lehden innoittamana variaatiota 5:2-dieetistä, 16:8-dieettiä. Se on versio samasta dieetistä mutta sillä erotuksella, että päivien sijasta paastotaankin 16 tuntia ja 8 tuntia saa syödä "normaalisti". Tämä sujuu kätevästi niin, että syö illalla illallisen ja pitää siitä lähtien 16 tuntia taukoa syömisessä. Lounasaikaan seuraavana päivänä voikin jo sitten syödä. Mutta terveellisesti! :) Tällaisia päiviä pidetään viikossa kaksi, mutta ne eivät saa olla peräkkäisiä päiviä. Tältä osin dieetti on hyvin samankaltainen 5:2-dieetin kanssa.

At friends' wedding party in Hanko in August. Dress: DvF
Nyt haluan kokeilla, kumpi metodi sopii itselleni paremmin. Ensivaikutelmani on, että 16:8 toimii paremmin. Lue: se on helpompi toteuttaa. Onnistuin elokuussa pudottamaan sen ansiosta hitusen painoa ystäväni häitä varten ja se on hyvä referenssi se. :)

Oletko sinä kokeillut näitä dieettejä, vai onko sinulla kenties joitan muita, hyväksi todettuja ravintoneuvoja takataskussasi? 


Unless you've lived on Mars these last few months, you've most likely heard about the diet-craze called 5:2. It's a diet where you eat only 500 kcal on two days of the week and on the other days you eat normally. The other variation is the 16:8 diet which I spotted in Red magazine this summer. This version of "intermittent fasting" allows you to eat for 8 hours out of 24, and for 16 hours you go completely without food.  

I've never really been on a diet before except once for a TV programme I worked on. Then, in 2004, I was on the Atkins diet for a month and reported my feelings documentary-style to the nation. Yes, I did lose weight but my cholesterol levels jumped through the roof. Since then I've completely dissed any diet-crazes. 

However, now I've decided to try intermittent fasting. Late this summer I tried 16:8 and managed to lose a bit of weight during the two weeks. Enough to look good at a friend's wedding. :) I will also try the 5:2 so that I'll know which one works for me better. My hunch is that the 16:8 will be easier for me to manage as it doesn't restrict eating as much as the 5:2. But we'll see! 

Have you tried these diets? Or do you have some other dietary advice that you follow and could give us some tips on?

-Marjo-