Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liikunta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Terapian tarpeessa

Kävin hiljattain Luxbagissa katsastelemassa heidän laukku- ja lompakkovalikoimaansa, kun kerrankin oli aikaa. Taisin olla liikkeessä tunnin verran ja sain muuten erinomaista palvelua. Instagramia seuraavat tietävätkin, etten poistunut liikkeestä tyhjin käsin. Laukkua en sentään ostanut, mutta pari ihanuutta, joista vain toinen oli heräteostos. Hah!


Vanha lompakkoni on jo hiukan liikaa elämää nähnyt ja uusi on kummitellut mielessä jo tovin. Hiukan harmittaa, että jätin syksyllä The Mall:n käynnillä upean mustan lompakon Balenciagan liikkeeseen. Mitä mahdoinkaan ajatella? Onnekseni tämä kaunis yksilö pelastaa tilanteen. Ihastuin hillittyyn kaksivärisyyteen ja ennen kaikkea kokoon. Olinkin jo täysin kyllästynyt jättilompakkooni, jonne voi kerrytellä kuitteja (ja kanta-asiakaskortteja) ihan liian paljon.



Toinen ostoksista oli heräteostos, mutta onneksi se oli alennusmyynnissä. Ihastuin sinisen eri sävyjä yhdistelevään Fendin nahkarannekkeeseen ja nappasin sen mukaani siltä seisomalta.


Tiedoksi muuten, että Luxbagia kannattaa seurata Instagramissa, jos haluaa pysyä kärryillä heille tulevista uutuuksista ja täydennyksistä. 

Jassoo, se onkin sitten (taas!) sunnuntai ja ohjelmassa on perinteiseen tapaan pyykinpesua ja muita kotihommia. Töitäkin olisi tehtävänä vielä illan ratoksi. Puolentoista viikon päästä yksi todella iso työprojekti on ohi ja jokailtaisen työnteon sijaan aikaa on toivottavasti muun muassa lenkkeilyyn. Tämä kevät on ollut kovin kummallinen, sillä olen urheillut todella vähän viimeisen kolmen kuukauden aikana ensin flunssakierteen ja nyt työkiireiden vuoksi. Toivottavasti pääsen takaisin normitahtiini edes. Iloinen asia on, että tänä kesänä muodissa ovat kokouikkarit bikinien sijaan.

Turvaudutko sinä milloinkaan terapiashoppailuun vai onko käytössäsi joku muu tehokas keino?
Leppoisaa sunnuntaita, Miia



torstai 15. tammikuuta 2015

Uuteen nousuun!

Uusi vuosi on tuonut tullessaan yhtä sun toista uutta ja jännittävää! Olen ollut poissa blogilinjoilta kuukauden päivät, sillä työelämäni sai yllättäen varsin mielenkiintoisen käänteen kun vaihdoin työpaikkaa vuoden vaihteessa.


Kaikki työpaikkaa joskus vaihtaneet tietävät, miten vaativa prosessi se on. Vanhan paikan jättäminen taakseen on varsinkin useita vuosia samassa paikassa työskenneelle henkisestikin raskas kokemus - se on ikäänkuin erään suhteen loppu, lähes eroon verrattava tilanne. Varsinkin oma tilanteeni oli siinä mielessä erikoinen, että minulla oli ihana työpaikka, mahtavat työkaverit, mielenkiintoisia projekteja... Olin kuitenkin ollut samassa paikassa jo yli kuusi vuotta, ja kun uusi, vähän erilainen työtarjous sattui kohdalleni, päätin ottaa hypyn tuntemattomaan ja uskaltaa! Nyt sitä sitten harjoitellaan uuden työpaikan tapoja ja meininkiä ja lähiviikkoina pääsen varmasti kiinni uuden työni syövereihin. Jännittävää ja haastavaa!


Tammikuuhun kuuluvat luonnollisesti myös muut isot päätökset. Olen päättänyt, että tänä vuonna panostan itseeni muillakin elämän osa-alueilla. Tässä seitsemän (ainakin toistaiseksi voimassa olevaa) päätöstäni:

1. Liikunta: Aion liittyä jonnekin salille ja mahdollisesti tavata personal traineria silloin tällöin. Tarvitsen jonkun puskemaan minua liikkeelle, en tee sitä vapaaehtoisesti tarpeeksi usein. Valitettavasti. Onko teillä muuten vinkkejä hyvistä PT:stä Helsingissä?

2. Lapset: Olen luvannut lapsille, että menemme taas Ranskaan kesällä. It's a deal! :)



3. Työ: Keskityn työssäni olennaiseen ja järjestän aikani paremmin kuin ennen.

4. Mieheni: Vietämme enemmän yhteistä aikaa ihan kahden kesken. Teemme kenties pari pidennettyä viikonloppumatkaa. Can't wait...

5. Terveys: Käyn tsekkaamassa veriarvoni ja muutkin tärkeät asiat lääkärillä ja hammaslääkärillä. Nämä asiat jäävät aina roikkumaan. Jätän usein omat terveysasiani hoitamatta, kun lasten terveys tulee etusijalle.

6. Ostokset: Miia kehui minua viimeaikaisessa postauksessaan siitä, etten koskaan tee ylilyöntejä vaatteiden suhteen. Se oli kauniisti sanottu. Yritän kuitenkin olla vieläkin tarkempi ostosteni suhteen: vähemmän mutta parempaa. Se on jo vuosia ollut mottoni, ja olen päättänyt pitää siitä kiinni.


7. Pyöreät juhlinnat: Täytän tänä vuonna 40! Sitä varten buukkaan DJ:t, ostan uuden mekon ja juhlin aamuun asti kaikkien näiden vuosieni kunniaksi, kaikkien elämäni ihmisten rinnalla! Olen ylpeä vuosistani, ja olen päättänyt osoittaa kiitollisuutta kaikille, joiden ansiosta olen tähän pisteeseen päässyt. Marraskuussa juhlitaan!

Toivottavasti teillä on uusi vuosi käynnistynyt hyvin ja lupauksetkin ovat vielä pitäneet? Iloa, onnea, ja terveyttä vuodelle 2015!

Marjo :)

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Syksy tulee, olenko valmis?

Sieltä se taas hiljalleen hiipii, syksy. Työnsin valkoiset kesähepeneet kaapissa taaemmas ja otin tilalle muutaman neuleen. Ne syksyn väriset. Tästä se alkaa.


En tiedä, olenko vielä valmis OIKEALLE syksylle. Illat alkavat jo uhkaavasti pimetä, tänäänkin oli iltauutisten aikaan jo pimeää. Milloin tämä oikein tapahtui? Vastahan istuin ilta-auringossa parvekkeella.

Trousers: Zara / Jacket: Joseph / Shoes: Zara / Bag: Mansur Gavriel
Periaatteessahan nyt on jo syksy, mikäli kalenteriin on katsominen. Mutta päivisin on vielä niin mukavan lämmin, että se antaa ymmärtää kesän rippeitä olevan vielä jäljellä. Koko kesän sanoin aloittavani pyöräilyn töihin, ja vasta tänään sain sen aikaiseksi. Miksi en alkanut tehdä tätäkin jo aiemmin? Nyt yritän ottaa siitä kaiken irti - nyt, kun vielä voi. Lappiinkin lupailtiin jo heikkoja lumisateita...

Knit: COS
Ovatkohan kaikki muut jo varustautuneet syksyn tuloon - ja ehkäpä jopa talveenkin? Minä en selvästikään ole. Annetaan tämän sammaleenvihreän paitani tuoda edes aavistus syksyä tunnelmaan. Tästä se lähtee. -Marjo-

I am beginning to feel the approaching autumn. The evenings are getting darker and with that, the colour of my knits. The days are still comfortably warm and a bit deceitful, as the nights are already crisp. Today I cycled to work - for the first time this "summer". I've been talking about it ever since spring, never holding on to my promise. And now when I finally did, soon it will start raining, and eventually snowing... I'm clearly not prepared for the weather changing. I often get this feeling come autumn  that I don't fully grasp the summer ending and wham - it's nearly winter! Are you well prepared for autumn? I'm letting this moss green knit to soothe me into the swing of the new season. Here we go.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Maailman paras leikkikenttä


Jalkapallon MM-kisojen kunniaksi tämä postaus on omistettu futikselle - ja entiselle kotikaupungilleni. Kävimme äskettäin visiitillä Valkeakoskella eli paikallisten kesken Koskissa, ja siellä meitä odotti varsinainen superyllätys!
Yllätyksemme oli oma jalkapallokenttä yhdeksi iltapäiväksi! Eikä mikä tahansa kenttä, vaan Suomen kaunein jalkapallostadion Tehtaan kenttä. "Tehtis" on FC Hakan kotikenttä, ja olen täällä nuoruudessani viettänyt tovin jos toisenkin. Koskaan en kuitenkaan ole päässyt tyhjälle kentälle potkimaan palloa - ennen kuin nyt. Miten hienoa oli päästä "laukomaan" palloa autiolla kentällä. Laukominen kuvatkoon sitä toimintaa, mitä yritimme saada aikaan. Totuus lienee lähinnä epämääräistä potkimista suurinpiirtein tolppien väliin. :)
Tehtis sijaitsee aivan tehtaan kyljessä, ja ainakin ennen vanhaa tehtaan työntekijät kurkkivat aina otteluiden aikaan suurten ikkunoiden kautta peliä. Paperi- ja sellutehtaat ovat nyt valitettavasti hiljentyneet myös Koskissa, mutta onneksi vielä tässäkin tehtaassa jotain toimintaa tuntuu olevan.
Pääsin myös toteuttamaan yhden lapsuushaaveistani, nimittäin kiipeämään ihastuttavan retrolle tulostaululle. Valitettavasti seuraavana päivänä tämä tulostaululla mainostettu Hakan kotipeli oli kääntyä tappioksi, mutta viime metreillä tasoittunut lopputulos oli kuitenkin siedettävä 3-3.
Ilma oli muuttunut sateiseksi ja erittäin koleaksi yhdessä yössä, ja näissä tamineissa olin sitten menossa istuskelemaan sateiselle stadionille, optimistisena omasta pärjäämisestäni. Onneksi sentään tajusin vaihtaa ballerinat lenkkareihin ennen lähtöä. Kastuin ja jäädyin nimittäin luita ja ytimiä myöten, ja illalla olin syväjäässä vielä kuuman suihkun jälkeenkin.

Mutta onneksi nyt vihdoin vaikuttaisi siltä, että kunnon kesä on saapumassa Suomeen! Leppoisia ja lämpimiä päiviä kaikille, olemme ne ansainneet!

Marjo x 

 

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Viikonloppu: Jalkapalloa ja joogaa

Tänä viikonloppuna olimme perheen kanssa vierailemassa lasten isovanhempien luona Pirkanmaalla, Hämeessä. Perjantaina juhlistimme kotikaupunkini Valkeakosken ylpeyttä FC Hakaa perinteisessä Haka Showssa. Haka täyttää tänä vuonna hienot 80 vuotta! Onnittelut kotiseuralleni.


Koko ikänsä jalkapalloa harrastanut isäni erotuomaroi edelleen junnujen pelejä vapaa-aikanaan. Poikamme sai vaariltaan perjantaina Hakan pelipaidan, ja kova hinku on pojalla jo pallon kimppuun... Olisihan se hauskaa, jos vaarin futisgeenejä riittäisi lapsenlapsille.

Photo: sunmoonyoga.co.uk
Itselläni liikunnallisuus on aina ilmentynyt ehkä enemmänkin taiteellisuuden kautta. Olen harrastanut mm. balettia ja rytmistä voimistelua sekä aikuisena joogaa ja pilatesta. Tarvitsen liikuntaani usein jonkun muunkin ulottuvuuden kuin pelkän hien ja rypistyksen. Nyt, monen vuoden tauon jälkeen, olen jälleen löytänyt joogan.


Jooga saa itseni venymään ja rauhoittumaan, juuri oikealla tavalla. Olen vasta käynyt parilla tunnilla, mutta jo nyt tunnen olevani pari senttiä pidempi! Ihana tunne lysyssä lymyilevälle konttorirotalle. Otan fiiliksestä kaiken irti, ja olen päättänyt hankkia itselleni uude joogatamineet. Filippa K:lta löysin Soft Sport -malliston joogahousut, ja ne olivat aivan ihanan pehmeät... Ensi viikon projektini on siis käydä nappaamassa housut ennen seuraavaa tuntia!

Viikko alkaa siis hyvissä tunnelmissa, toivottavasti myös teillä! Keväistä viikkoa,

Marjo x

This weekend we went to visit our kids' grandparents in Pirkanmaa. At first we celebrated the 80th anniversary of my local football team FC Haka at a fundraiser. My son got the new Haka team shirt from my Dad, who's a devoted football player and a referee ever since his youth. I'm hoping some of his sporty genes will rub off on our kids. Ha! I also have a sporty side but it's always been a bit mixed with my arty side. Therefore my hobbies have always included ballet and the kind of sports you can express yourself in. As an adult, I've taken up yoga and pilates, and just a couple of weeks ago I rediscovered my love for yoga. I already feel an inch taller! Next week I'm going to invest in some supersoft yogapants by Filippa K. Can't wait to wear them. Have a great week!