Melkein matkalla

Ihan pian koittaa odotettu hetki, jolloin suuntaan perheeni kanssa Italiaan ja Ranskaan. Tulemme viettämään yhteensä viikon Italian Piemontessa ja Toscanassa sekä toisen viikon Ranskan Rivieralla.
Ah! Italiassa majoitumme agriturismo -kohteissa. Toisin sanoen viinitilojen yhteydessä olevissa pienissä hotelleissa/B&B -paikoissa. Ranskassa puolestaan meitä odottaa talo Valbonnessa yhdessä Marjon perheen kanssa.

Kerroin aiemmin metsästäväni itselleni uutta uimapukua ja kamalan sovitusrumban jälkeen löysinkin kivan. Löytöni ei vastaa lainkaan niitä uikkareita, joista ennakkoon haaveilin. Malli on suhteellisen simppeli, mutta uimapuku ei ole yksivärinen tai edes kovin vähäeleinen. Vai mitä mieltä olette?

Merkiltään uimapuku on espanjalaisen tavaratoloketju El Corte Inglesin omaa mallistoa ja se oli varsin edullinen. Stockalla oli lisäksi kantistarjouksena uima-asuista -20 %. Tulen yhdistämään uimapuvun viime kesänä hankkimani Filippa K.n rantamekon kanssa. Rantamekko vilahtikin (ryppyisenä!) viime kesän matkapostauksessa.

Voin kyllä todeta, että uimapukuvalikoima ei edes Helsingin kokoisessa kaupungissa päätä huimaa. Jatkossa taidan tilata uikkarini netistä esimerkiksi Outnetistä tai Victoria`s Secretiltä. Jälkimmäisestä olen joskus tilannutkin ja kokoarvaus meni ihan nappiin. Tullin kanssa oli vain hiukan säätöä (Turussa paketin joutui noutamaan tullin asiakaspalvelupisteeltä läheltä satamaa) ja siksi jätin tilauksen tällä kertaa tekemättä.

Hankin matkalle lisäksi uudet bikinit, jotka löytyivät H&M:n postimyynnistä. Näiden pariksi olen jo hahmotellut alkukeväästä COS:lta ostamaani rantamekkoa/kaftaania. Mekko on silkin ja puuvillan yhdistelmää ja näin ollen todella toimiva kuumassa ilmastossa. Me like!

Allas- ja rantavaatetus alkaa olla kohdillaan. Vielä hiukan väriä purkista ja olen ihan valmis. Loma saa tulla.
Miia

Kesän kuumin juttu

Tämän kesän kuumin juttu muotirintamalla on mitä todennäköisimmin kokouikkarin paluu. Otan tämän trendin ilolla vastaan, sillä sen verran harvoin olen ehtinyt kuntosalin oven ripaa painamaan kuluneen kevään aikana.

Täydellisen (tai edes sinnepäin) uimapuvun löytäminen on erittäin vaikeaa. Sen mitoituksen tulee olla just eikä melkein, jotta uimapuku näyttää päällä edes siedettävältä. On aivan eri asia ostaa uimapuku, jolla käydään kroolaamassa uimahallissa. Kun tarkoituksena on patsastella kuumana kesäpäivänä biitsillä, asetetaan uimapuvulle toisenlaisia vaateita. Kuten esimerkiksi se, että uimapuvussa pitäisi näyttää hyvältä. Onkohan edellä mainittu edes mahdollista?

Haussa on siis täydellinen yksilö, jolla paistatella päivää Ranskassa, Italiassa ja ihan vaan Helsingissäkin. Filippa K:lta bongasin tämän kaunottaren, jossa viehättää yksinkertaisuus.

Upean yksinkertainen malli

Seuraavat pari esimerkkiä bongasin Outnetista ja ne ovat Melissa Obadash -merkkisiä. Olen katsellut jo parin vuoden ajan merkin bikineitä ja uikkareita sillä silmällä, mutten kuitenkaan ole saanut aikaiseksi tehdä tilausta.

Kaksi yllä olevaa: Outnet

Melissa Obadash on muuten entinen uimapukumalli ja sen kokemuksen pohjalta hän suunnittelee nykyisin uima-asuja. Ulkonäön perusteella kokemuksesta näyttäisi olevan apua.

Jos olet jo löytänyt itsellesi täydellisen kokouimapuvun täksi kesäksi, niin laita meille muillekin tiedoksi, mistä osoitteesta näitä voi bongata. Kahden viikon päästä pitäisi loikoilla täydellinen uima-asu päällä altaan reunalla.
Miia

Toivossa on hyvä elää

Tulisiko se kesä kuitenkin? Välillä minulle herää toivonkipinä, vaikka luvattoman pitkästyttävää puuhaa tämä kesän odottelu on. Helsingin kevät on varsin kummallinen, kun tämä tasainen viileys kestää ja kestää. Tammikuussakin oli jo muutama plusaste eikä se oli juuri paremmaksi muuttunut. Joka vuosi sitä kuvittelee, että toukokuussa olisi jo lämpimämpi.

Kylmähköä tuulta uhmaten oli aivan pakko pukeutua keväiseen asuun auringonpaisteen huumaamana. Joskus vain on parempi palella kuin pelata varman päälle. Sunnuntai oli sellainen.

Raitapaidat kuuluvat vakiovaatetukseeni kevät- ja kesäaikaan. Tämän Saint James -merkin pusero on oikea klassikko ja täytyy todeta, ettei se ole kulunut käytössä lainkaan. Helsingissä merkkiä myy mm. Kapteenska, josta ostin omani joskus vuosi-puolitoista sitten. Toinen raitasuosikkini on tietysti Marimekko.

Jakku Sand

Pusero Saint James

Farkut Tiger of Sweden

Kengät Dvf

Kesä tulee ennemmin tai myöhemmin. En vain malttaisi enää odottaa aidosti lämpimiä kelejä. Onko muita malttamattomia? Ei auta muu kuin kömpiä viltin alle haaveilemaan rantakeleistä ja toivoa parasta.
Miia

Lauantain leppoisat

Yritän epätoivoisesti toipua flunssasta ja viikonloppu on kulunut leppoisissa merkeissä päästä varpaisiin. Rakastan pukeutua viikonloppuna rentoihin asuihin. Usein haaveilen, että lähtisin pyörähtämään kaupungille oikein viimeisen päälle fashionistana, mutta todellisuus on enemmän tätä.

Collegepusero H&M Studio Collection

Farkut Tiger of Sweden

Kengät Adidad

Takki Massimo Dutti

Kuvissa näkyy myös uudehko kenkähankintani, Stan Smithit. Ovat ehkä maailman mukavimmat jalkineet.

Oli mukava haahuilla hetki kaupungilla vailla sen suurempaa suunnitelmaa. Lounaan nautin Gran Delicatossa Fredalla. Salaatti oli yhtä hyvää kuin ennenkin, miljöö paljon parempi kuin Galleria Esplanadissa.

Kuva instasta @miiasusannaj

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille - kohtahan onkin jo lounasaika!
Miia

Mitä tänään pukisin?

Tämän kysymyksen kysyn itseltäni liian usein aamukiireessä. Näinä aamuina turvaudun tuttuihin ja turvallisiin asuihin, joissa harvemmin on mitään extraa. Toisaalta tällaisissa asuissa viihdyn parhaiten.

Leveälahkeiset farkut ovat kuuluneet garderobiini jo melko pitkään. Tuntuu hassulta, että nyt niistä taas "kohistaan". Varmaan moni vielä vierastaakin, mutta suosittelen kokeilemaan rohkeasti. Leveälahkeisten housujen miinus kapeisiin verrattuna on se, että niiden kanssa on aina oltava korot. Eikä mitkä tahansa korkokengät vaan mielellään teräväkärkiset.

Jakku Filippa K

Pusero H&M

Farkut ja vyö Rag & Bone

Kengät Calvin Klein

Tämä, sinänsä kiva asu kaipaa kipeästi kaulakorua. Mistä ihmeestä löytäisin kivan, hiukan pidemmän korun, joka ei olisi ihan rihkamaa? Vinkkejä otetaan ilomielin vastaan.
Miia

Inspiraatiota kotisohvalta käsin

Aikana ennen lapsia tapanani oli piipahtaa vaatekaupoilla jopa useamman kerran viikossa työpäivien jälkeen. En todellakaan hankkinut joka käynnillä uutta vaan kävin katselemassa tarjontaa ja hypistelemässä vaatteita. Nykyään kaupoissa kiertely on harvinaista herkkua (kaipaan itse asiassa aika paljon!). Käyn nykyisin todella harvoin kiertelemässä liikkeissä ja, jos käyn, yleensä mielessä on joku hankinta.

Tänään toteutin kierroksen Zarassa kotisohvalta käsin ja hain inspiraatiota kevätpukeutumiseeni. Tällä hetkellä minua innostavat mm. valkoiset leveät lahkeet, liehuvat helmat ja pitkät liivit. Nämä kuvien vaatteet näyttävät houkuttelevilta, vaikka en tiedäkään miltä näyttävät ja tuntuvat livenä. Tuskin näistä edes kovin moni päätyy vaatekaappiini, mutta fiilistellä voi aina. Eikä maksa mitään!

 
Aivan ihastuttavia yksilöitä jokainen! Extrana myös yksi ihanuus pikkuneidille.

 
Haetko sinä inspiraatiota pukeutumiseesi ja mahdollisiin uusiin hankintoihin kiertelemällä kaupoissa perinteiseen tapaan vai kotisohvalta käsin?
Mukavaa maanantaita! Miia

Väreillä ja ilman

Tänään kuvat tarjoillaan tuplana. Väreillä ja ilman, kuten otsikossakin kerrotaan. Niissä on mukavan erilainen tunnelma.

Asussa yhdistin väljää, kerrostettua ja kapeaa. Työntäyteinen päivä sujui kuin itsestään, kun vaatteista ei tarvinnut murehtia. Hyvä, että edes huomasin niiden olemassaoloa.

Mutta hei, sehän on taas viikonloppu! Koska osa viikosta kului sairastellessa, työviikko loppuu ikäänkuin kesken. Viikonloppu meneekin lähinnä levätessä ja loppuja flunssan rippeitä karistellessa. House of Cardsin tänään julkaistu kolmas tuotantokausi edistänee mukavasti lepäilyä.
Millaisia suunnitelmia sinulla on?
Miia

DvF:t illallisella

Meillä on Miian kanssa samanlainen vaatemaku - sehän on tullut jo useasti mainittua. Kun olimme Lontoossa pari viikkoa sitten, olimme onneksi onnistuneet valitsemaan mukaamme edes suureksi osaksi erilaiset vaatteet. Illalliselle ihastuttavaan La Petit Maisoniin valitsimme kummatkin luottomerkkimme DvF:n mekot. Minä vanhan suosikkimekkoni, Miia upouuden kaunottarensa.

La Petit Maison on viehättävä ja erittäin suosittu illallispaikka Lontoon Mayfairissa. Ja miten mielettömän hyvää ruokaa! Paikan erikoisuutena on etelä-ranskalainen ruoka, joten aloitimme illallisen peri-ranskalaiseen tyyliin etanoilla ja suosikillani burratalla.

Pääruoaksi söimme kalaa ja tietenkin grillattuja tiikerirapuja. Nekin myös suosikkiherkkuani, eikä kumpikaan pettänyt odotuksiani. Side dishinä otimme vihreitä papuja. Nyt kun katselen näitä kuvia, maha kurnii mukavasti --- ja kun katson ulos, tulee ikävä Ranskan Rivieralle. ;)

La Petit Maison on erittäin vilkas ja äänekäs ravintola - ja pieni. Jotenkin siitä kuitenkin välittyy hauskan leppoisa ilmapiiri, vaikka meteliä onkin ja kaikki pöydät ovat täynnä. Jos olet menossa La Petit Maisoniin, kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin etukäteen.

Ravintolassa kaikki ruoat on tehty jaettaviksi, ja niin myös jälkiruoat. Tilasimme "profiteroles" kahteen pekkaan ja annos oli juuri sopivan kokoinen mittavan illallisen päälle. Yleensä en tykkää suklaisista jälkiruoista, ja valitsen aina jonkin "kevyemmän" vaihtoehdon kuten jäätelön tai creme bruléen. Tykkään kyllä muuten suklaasta, suklaakakusta ja suklaaherkuista, mutta suklaa maistuu mielestäni liian raskaalta aterian päälle... Mutta nämä "profiteroles" eli eräänlaiset tuulihatut olivat kyllä herkulliset. Miten on, maistuvatko suklaiset jälkiruoat teille?

Marjo

Preppy

Kävin vaihto-oppilasvuotenani Yhdysvalloissa Ivy-league -yliopistoissa piipahtamassa, ja mieleeni jäi elämään muistikuva tietynlaisesta rennon asiallisesta amerikkalaisesta yliopistotyylistä. No, silloin tuon tyylin toteutus jäi ajatustasolle, mutta vuosien saatossa olen säännöllisin väliajoin palannut preppy-lookiin. Nyt on taas selvästi menossa yksi preppy-kausistani, ja kun bongasin Lontoossa Uniqlosta tämän vaaleansinisen Oxford-paidan, tiesin, että tulisin käyttämään sitä ahkerasti.

Paita: Uniqlo / Neule: COS

Olen vilukissa, joten paitapuseron päälle puen näissä koleatuulisissa keleissä mieluusti neuleen. Pyöreäkauluksinen neule toimii mielestäni parhaiten ylös asti napitettavan paidan kanssa. Ja koska uusi paitapuseroni on ihanan pehmeä, on oloni lämpimän lisäksi ihanan pehmoinen ja mukava. Jos olisin kissa, kehräisin tyytyväisenä nämä kaksi paitaa päälläni. ;)

Yksinkertaisen lookin kanssa on kiva käyttää edes joitain koruja, ettei preppy näyttäisi liian arkiselta esimerkiksi töihin. Tämän Monica Vinaderin korun ostin itselleni lahjaksi, kun tiesin vaihtavani työpaikkaa loppuvuodesta. Violetti on tyttäreni lempiväri, joten siinä oli muun kauneuden lisäksi sopivasti symboliikkaa. Olen vallan ihastunut Monica Vinaderin rannekoruihin ja ehdottelin Miiallekin, että ostaisimme yhdessä "friendship braceletit" lähiaikoina. Vaikkapa sellaiset ruusukultaiset.

Näitä kuvia katsoessa tuleekin taas mieleeni, että pitäisikin varata pian kampaaja-aika... Nyt tukka menee koko ajan väkisinkin ponnarille. No, ainakin tukkatyylini sopii tähän preppy-tyyliin luontevasti. Iloista keskiviikkoa!

-Marjo-

Lista lyhenee, kun vuosi etenee

Olin ennen Lontoon matkaa huomannut, että Matches myy hyvällä alennuksella haaveilemaani Bentley -mekkoa, mutta halusin ehdottomasti sovittaa sitä ennen ostopäätöstä. Hyvä niin, sillä olisin tilannut väärän koon. Kuten jo aiemmin kerroin, olen tehnyt tälle vuodelle listaa hankinnoista, joihin olen ajatellut satsata ja tämä mekko oli yksi näistä. Yhden tuotteen voi siis vetää listalta yli.

Lähdin matkaan sillä ajatuksella, että haluan mekon harmaana. Mustia minulla on jo ihan liikaa, joten se oli alusta alkaen poissuljettu vaihtoehto. Fiksaatio harmaasta mekosta syveni Claire Underwood -postausta tehdessä.

Kuva: Matchesin nettisivuilta

Koska harmaanvärisen mekon ainoa jäljellä oleva koko osoittautui liian suureksi, päädyin kokeilemaan luumunväristä versiota. Pidin siitä välittömästi, mutta en olisi uskaltanut ostaa sitä ellei Marjo olisi vakuuttanut värin pukevan minua harmaata paremmin. Kuinka arka sitä onkaan värien kanssa, kun luumukin tuntuu rohkealta vedolta.

Mekko on muuten pelottavan mukava päällä. Sen kanssa voi syödä huoletta pitkän illallisen ilman kiristävää tunnetta. Peili voikin sitten paljastaa karun totuuden. Hah!

Kuvat paljastivat, että oma mekkoni jää paljon enemmän ryppyyn kuin Matchesin sivujen kuvissa mallilla oleva versio. Tiedä sitten, olisiko minun pitänyt kokeilla vieläkin pienempää kokoa? No ainakin täytyy olla jatkossa tarkempi mitä mekon alle pukee, jotta runsaat rypyt, jotka myös toki häivyttävät, eivät lisää muhkuraisuutta. Sitä nyt ei kukaan toivo!

Koska mekko on varsin naisellinen, asusteita on mietittävä tarkkaan, että kokonaisuus säilyy omannäköisenä. Olen kuitenkin henkeen ja vereen mekkoihminen, joten tämä on oiva lisä vaatekaappiini. Onko siellä muita mekkoihmisiä?
Mukavaa ja aurinkoista (jee!) sunnuntaita! Miia

Harmaan eri sävyjä

Helsinki sai lumipeitteen viikonloppuna, mutta näitä kuvia otettaessa ei lumesta ollut vielä tietoa. Eikä ole enää nytkään. En pidä itseäni erityisenä talvi-ihmisenä, mutta todettakoon, että lumi tekee ihmeitä pimeän marraskuun keskellä.

Kuvissa päälläni on harmaata, miljöö on harmaa ja harmaahko on kuvattavakin. Ei nyt sentään ihan viittäkymmentä eri harmaan sävyä, mutta ei paljon puutukaan. Marraskuun miinuspuolia.

Voi harmaa olla kaunistakin. Kuten esimerkiksi Firenzen Massimo Duttista ostamani takki, johon voisin kietoutua joka päivä. Niin pehmeä, niin lämmin.

Takka Massimo Dutti, neule Benetton, hame Ivo Nikkolo

Tuplahelmet GT, huivi Whistles, ilme kummallinen

Saappaat Sergio Rossi

Tänä samaisena päivänä minut pysäytti Stockan Herkussa eräs nainen, joka kehui koruani kauniiksi. Tästä tuli hyvä fiilis! Pitäisi useammin kertoa myös ventovieraille ihmisille heidän kauniista asuista, koruista tai vaikkapa laukuista. Uskaltaudutko sinä kehumaan ventovieraita vai meneekö mielestäsi häirinnän puolelle?
Miia

Fashion-kirppikselle mars!

Pikaisesti muistuttelen, että olemme tänään monen muun bloggaajan tavoin Marjon kanssa myymässä vaatteita ja kenkiä Fashion-kirppiksellä. Kirppis on Hanna Gullichsenin järjestämä ja tällä kertaa se pidetään ravintola Pompierissa osoitteessa Albertinkatu 29. Shoppailun lomassa voi halutessaan syödä ja juoda. Aika mahtava konsepti, vai mitä?

Myynnissä mm. kuvan takki

Tule moikkaamaan, mikäli paikalle saavut!
Miia

Voiko laukkuja olla liikaa?

Otsikon kysymys on lähinnä retorinen, sillä minulla on todella maltillinen määrä pikkulaukkuja ja kaikki ovat säännöllisesti käytössä. Liikaa laukkuja olisi varmaan silloin, kun suurin osa lähinnä makaisi käyttämättömänä. Mitä mieltä olet?

Kuten edellisellä kerralla lupasin, vilautan teille myös suosikkini pikkulaukuista. Käytännössä nämä ovat myös kaikki omistamani, jos tarkkoja ollaan. Ensimmäisen parin muodostavat Dvf:n kaksivärinen laukku ja Furlan pieni clutch. Dvf on monikäyttöinen kaksipuolisuutensa ja pitkän hihnansa vuoksi. Furlan parhaita puolia ovat nahkan kaunis pinta ja väri.

Toisena parina esittelyssä Mulberryn kiiltonahkainen clutch ja mintunvihreä Loeffler Randallin laukku. Mulberry on jo useamman vuoden vanha, mutta edelleen todella hyväkuntoinen. Loeffler Randall on hankittu keväällä ja se on hurmaavan pehmeää nahkaa. Laukun lukkoon tuli kuitenkin kulumaa parin-kolmen käyttökerran jälkeen ja siitä iso miinus (näkyy kuvissa). Onneksi sama tahti ei ole jatkunut vaan kuluminen on pysynyt aisoissa. Olisin varmasti voinut reklamoida asiasta, mutta en sitten saanut aikaiseksi.

Tässä olivat pikkulaukkuni. Saattaa olla, että seuraava isompi hankinta menee pikkulaukkuosastoon, sillä laukkujen ostaminen on mahtavaa puuhaa. Ei hikeä, ei tuskaista ähkimistä pukukopissa tai turhautumista, kun vaate ei näytäkään itsellä yhtä hyvältä kuin mallinukella. Hiukan harmittaa, etten pari vuotta sitten ostanut YSL:n Y-soljella varustettua clutchia, sillä nyt niitä on erittäin vaikea löytää. The Mall:ssa olisi ollut tarjolla yksi, mutta väri oli huono. Osaako kukaan teistä kertoa, valmistetaanko näitä edes enää, kun merkin nimikin on muuttunut?

Sitten aivan toiseen asiaan! Muistattehan, että olemme Marjon kanssa lauantaina myymässä vaatteitamme Hanna Gullichsenin järjestämällä fashion-kirppiksellä Pompier -ravintolassa (Albertinkatu, Hki). Olen käynyt vaatekkaappiani läpi ja päättänyt laittaa myyntiin kaikki sellaiset vaatteet, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet vähälle käytölle. Myynnissä tulee olemaan Filippa K:ta, Max Maraa jne. Myyntiin tulee myös tämä Marc Jacobsin pusero, jota olen käyttänyt vain kerran tai pari. Kaunis kuin mikä, mutta malli itselleni huono.

Puseron lisäksi myynnissä on niin jakkuja, takkeja, kenkiä, housuja kuin mekkojakin. Kauheasti kaikkea - mistä lie ilmestyneet vaatekaappiani täyttämään.
Toivottavasti tavataan lauantaina! Miia