DvF:t illallisella

Meillä on Miian kanssa samanlainen vaatemaku - sehän on tullut jo useasti mainittua. Kun olimme Lontoossa pari viikkoa sitten, olimme onneksi onnistuneet valitsemaan mukaamme edes suureksi osaksi erilaiset vaatteet. Illalliselle ihastuttavaan La Petit Maisoniin valitsimme kummatkin luottomerkkimme DvF:n mekot. Minä vanhan suosikkimekkoni, Miia upouuden kaunottarensa.

La Petit Maison on viehättävä ja erittäin suosittu illallispaikka Lontoon Mayfairissa. Ja miten mielettömän hyvää ruokaa! Paikan erikoisuutena on etelä-ranskalainen ruoka, joten aloitimme illallisen peri-ranskalaiseen tyyliin etanoilla ja suosikillani burratalla.

Pääruoaksi söimme kalaa ja tietenkin grillattuja tiikerirapuja. Nekin myös suosikkiherkkuani, eikä kumpikaan pettänyt odotuksiani. Side dishinä otimme vihreitä papuja. Nyt kun katselen näitä kuvia, maha kurnii mukavasti --- ja kun katson ulos, tulee ikävä Ranskan Rivieralle. ;)

La Petit Maison on erittäin vilkas ja äänekäs ravintola - ja pieni. Jotenkin siitä kuitenkin välittyy hauskan leppoisa ilmapiiri, vaikka meteliä onkin ja kaikki pöydät ovat täynnä. Jos olet menossa La Petit Maisoniin, kannattaa varata pöytä hyvissä ajoin etukäteen.

Ravintolassa kaikki ruoat on tehty jaettaviksi, ja niin myös jälkiruoat. Tilasimme "profiteroles" kahteen pekkaan ja annos oli juuri sopivan kokoinen mittavan illallisen päälle. Yleensä en tykkää suklaisista jälkiruoista, ja valitsen aina jonkin "kevyemmän" vaihtoehdon kuten jäätelön tai creme bruléen. Tykkään kyllä muuten suklaasta, suklaakakusta ja suklaaherkuista, mutta suklaa maistuu mielestäni liian raskaalta aterian päälle... Mutta nämä "profiteroles" eli eräänlaiset tuulihatut olivat kyllä herkulliset. Miten on, maistuvatko suklaiset jälkiruoat teille?

Marjo

Testissä: Tapas-ravintola Mercat

Pahus kun aika menee niin nopsaan, että tuskin ehdin luvata postausta Mercatista kun olikin jo mennyt tovi jos toinenkin itse ravintolavisiitistä! Tässä siis muutama sana synttäri-illallisestani tuossa uudehkossa ravintolassa Korkeavuorenkadulla Helsingissä.

Sisäänastuessani Mercatiin ihmettelin ensinnäkin paikan kirkasta valaistusta. Olin kuvitellut hämyisen, hälyisen tapas-ravintolan, mutta vastassa olikin lähes liian vaalea ja valoisa tila. Meidät ohjattiin odottamaan omaa pöytäämme oven suussa oleville paikoille, sillä omassa pöydässämme edellinen seurue oli vielä maksamatta. Palvelu tuntui vähän takkuiselta, ja saimme kysellä pöytämme perään pariin otteeseen.

Menu oli varsin suppea, mikä ei sinänsä haittaa jos laatu on kohdillaan ja jokainen annos on kiehtova elämys. Valitsimme muutaman tapaksen, ja päätimme jakaa ne kolmeen pekkaan. Mutta mutta; Mercatin annokset olivat kyllä aivan minimaalisen pienet! Jos muutamasta kirsikkatomaatista ja parista hiutaleesta juustoa joutuu maksamaan 7 euroa, on menun hinta-laatusuhteessa paljon toivomisen varaa. Onneksi seuralaiseni eivät olleet kovin nälkäisiä - toisin kuin minä. Sain tilata extra-annoksia ihan vain itselleni täyttääkseni kurnivan vatsani.

Juustolautanen piskuisine juustopaloineen

Sama toistui läpi koko illallisen, ja jokainen annos oli makuumme liian pieni. Emme myöskään oikeastaan saaneet mitään sellaisia makuelämyksiä, joita emme olisi jossain muualla saaneet nauttia. Olin vähän pettynyt jopa juustoihin, sillä muistan muun muassa Barcelonassa syöneeni herkullisia juustoja. Harmikseni totesin, että jopa kotona laittamani tapakset ovat paremmat kuin Mercatissa... En yleensä kritisoi uusia ravintolayrittäjiä, mutta toivoisin, että Mercat vielä parantaisi otettaan ja alkaisi panostaa enemmän sekä laatuun että palveluun. Nyt kumpikin osa-alue on nihkeää ja takkuista. Alkusähläystä, kenties? Etenkin peräänkuulutan laadun sekä annosten koon pikaista uudelleenarviointia. Muuten Mercat ei kyllä tule saamaan paikaa sydämestäni. Harmi, sillä kaupungissa olisi kyllä vielä tilaa erinomaiselle tapas-baarille. Onko teillä hyviä tapas-suosituksia Helsingistä tai muualta Suomesta? Haluaisin kuulla niistä.

Iloista joulukuuta muuten! Tip tap! Marjo :)

Yksin kotona

Enhän minä oikeasti ole ollut viikonloppua yksin vaan lasten kanssa. Ainoana aikuisena kylläkin. Saimme joskus keväällä toiveen  kotipostauksista ja niinpä kotona vietetyn (siivous)viikonlopun päätteeksi onkin hyvä toteuttaa tämä toive. Kuvien avulla voin samalla kertoa viikonlopun highlightit. Heh.

Lauantaina intouduin kokkaamaan lapsille ja itselleni pitkähkön illallisen. Alkuruoaksi söimme kevätrullia (ohje ah-niin-loistavasta Safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjasta), naudanlihawokkia ja jälkiruoaksi suklaamoussea esikoisen toiveesta.

Luomunaudanliha oli mielettömän hyvää!

Siivoilin hissukseen pitkin viikonloppua ja intouduin tänään sisustamaan makuuhuonetta vaihtamalla uudet taulut sängyn yläpuolella olevalle tauluhyllylle.

Kauppareissulta mukaan tarttui hortensioita ja ehkä jotain muutakin pientä. Ai mikä ostolakko? 

Sopivat niin kivasti yhteen. Fashion loves Art.

Myös kirjahyllyn kimpussa puuhastelin viikonloppuna. Lähinnä laittelin uusia kirjahankintoja omille paikoilleen. Mielestäni kirjoilla on oltava omanlaisensa järjestys hyllyssä ja ne voi lajitella hyllyyn vaikkapa aakkosjärjestyksessä, teemoittain tai väreittäin. Meillä käytössä on romaanien kohdalla jälkimmäinen, kuten huomata saattaa.

Mikä on sinun tapasi järjestää kirjat hyllyyn vai onko se aivan yksi lysti?

Viikonloppu on ollut todella rentouttava ja olen enemmän kuin valmis uuteen työviikkoon (sekä aikuisseuraan).  Toivottavasti myös sinä!
Miia

Illallinen Brondassa

Kävin viime perjantaina ensimmäistä kertaa Brondassa ja ilta oli kaikin puolin onnistunut. Taannoinen syntymäpäiväni oli mitä mahtavin tekosyy tavata ystäviä, joita nykyisessä kiireisessä elämänvaiheessa tulee nähtyä aivan liian harvoin.

Bronda on sisustettu kivasti, kuten itse asiassa kaikki muutkin BW Ravintolat. Pidin isosta ravintolasalista ja rennosta yleisilmeestä. Valaisimet ovat aika hauskat.

Meidät plaseerattiin kabinettia muistuttavaan syvennykseen. Tämä toimi hyvin, koska olimme syömässä muutaman hengen seurueella. Nauroimme sen verran kovaan ääneen, että "oma rauha" tuli varmasti tarpeeseen muita ruokailijoita ajatellen. Saapuessamme ravintolaan ei pöytämme ollut valmis ja jouduimme odottamaan sitä hetken. Henkilökunta hoiti tilanteen kuitenkin erinomaisesti, sillä saimme korvaukseksi odottamisesta shamppanjaa.

Päädyimme valitsemaan a la carte -listalta annoksia, joita jaoimme keskenämme. Valitsimme yhtä monta alku- ja pääruokaa kuin oli syöjiäkin. Tämä osoittautui juuri oikeaksi määräksi. Ruokien kanssa nautimme itävaltalaista Grüner Veltliner -valkoviiniä. Todella hyvä valkoviini!

Grilled Pork Skewer

Spanish anchovy toast/Saffron Mussels

Illan ainoa miinus tulee siitä, että alla näkyvässä annoksessa oli neljä kalapalaa, kun meitä syöjiä oli viisi. Jakaminen meni tältä osin vaikeaksi, mutta onnistui toki.

Huomaa kaunis lasi.

Omat suosikkiannokseni olivat yllä näkyvä Burrata -juusto ja grillattu possu.

Olen kuullut hyvin ristiriitaista palautetta Brondasta, mutta itse kyllä pidin niin ruuista, juomista, palvelusta kuin yleisestä tunnelmastakin. Pisteet dj:lle hyvästä musiikista! Ehkäpä Brondan tarjoama eurooppalainen makumaailma ei tarjoa samanlaista "eksoottista" elämystä kuin esimerkiksi Farangin aasialaistyyppinen fine dining ja tämä tuottaa kävijöille pettymyksen? Mene ja tiedä perimmäistä syytä, mutta omasta mielestäni Bronda on hyvä lisä Helsingin ravintolakartalle.

Kaiken kaikkiaan ilta oli loistava ja olen varma, että menen Brondaan vielä toistekin.Harmi muuten, etten huomannut kysyä tarjoilijamme nimeä, sillä hän oli todella hyvä työssään. Hyvää palvelua ei voita mikään.

Miia

Aina on syytä juhlaan

Synttäreitä on juhlittava, vaikka ikävuosien määrä ei varsinaisesti ilahduta. Koska vanheneminen on kuitenkin väistämätöntä, asiaa ei parane jäädä murehtimaan vaan ottaa ilo irti. Aina on hyvä syy juhlia!

Tapasimme ystävien kanssa alkuillasta Mattolaiturilla. Sieltä jatkoimme illalliselle Brondaan, jossa kävin vasta nyt ensimmäistä (!) kertaa. Palaan loppuiltaan vielä omassa postauksessa, sillä mielestäni paikka ja illan tunnelma ansaitsevat sen. Jos tarkkoja ollaan, jatkoimme Brondasta vielä Liberty or deathiin. Paikan palvelu hakee vertaistaan.

Päätin jo hyvissä ajoin, että laitan pitkästä aikaa päälleni DvF:n kietaisumekon. Olipas sitä ikävä!

Asustin mekon mintunvihreällä laukulla, mustilla sandaaleilla ja nappasin mukaani myös nahkatakin. Sille olikin illalla käyttöä.

Mekko Dvf, laukku Loeffler Randall, sandaalit Tiger of Sweden, nahkatakki Asos

Mattolaiturilla nautimme skumppaa eikä edes pieni sadekuuro menoa hidastanut. Kiitos ystävät, te teette vanhenemisesta mukavaa!

Skål uudelle viikolle! Miia

Ihan pihalla

Moi pitkästä aikaa! Kuten olette kenties huomanneet, olemme Marjon kanssa olleet jo tovin lomamoodissa ja pitkälti muualla kuin koneen ääressä ja siksi blogi on ollut varsin hiljainen. Pahoittelut siitä. Ehkä kenties tekin olette nauttineet kesäkeleistä, kun ne vihdoinkin saavuttivat myös Suomen?

Kotiuduin sunnuntaina parin viikon reissusta Kreikasta. Teen matkasta erillisen postauksen, sillä molemmat saaret - Naxos ja Santorini - ansaitsevat sen. Molemmat olivat todella upeita ja kauniita saaria, mutta toisistaan hyvin poikkeavia. Onnistunut kombo siis. Lomalla tuli räpsäistyä pari asukuvaa, joista toisen lennokkaan näittekin jo aiemmin. ;) Tällä kertaa poikani toimi kuvaajana. Taidan saada hänestä hovikuvaajan, sillä sen verran innostunut hän kuvaamisesta tuntuu olevan.

Naxoksella oli hyvin lämmin myös iltaisin, joten asut olivat sen mukaisia. Saarella oli myös hyvin rento tunnelma ja suurimmaksi osaksi nautimme illalliset rantahiekalla, joten myös jalkineet olivat senmukaisia. Korkokengät ja rantahiekka eivät ole toimiva parivaljakko. Pukeudun muutenkin kesälomalla todella rennosti. Yritän kai päästää sisäisen hipin valloilleen edes pariksi viikoksi vuodessa. Hah! 

Löysin kuvassa olevan tummansinisen housuhameen juuri sopivasti ennen lomaa Lindexistä. Olin pitkin kevättä yrittänyt etsiä vastaavaa ja tämä tuli vastaan pyytämättä ja yllättäen. Tämän kesän ehdoton suosikkivaate!

Pusero Zara, housuhame Lindex, sandaalit Les Tropezienne, laukku todellista vintagea

Palaan mahdollisimman pian matkakuvien kera. Mukavaa kesäiltaa kaikille!
Miia

Juhannus mökillä

Hei hei, täällä kivilaiturilla heiluttelen! Oikein hyvää keskikesää! Vaikka sitä ei ulos katsoessa voi todeksi ymmärtää, vietämme nyt "keskikesää". En ole koskaan ymmärtänyt tuota sanontaa, sillä mielestäni kesä vasta kunnolla alkaa juhannuksesta. Tänä(kin) vuonna vietimme juhannusta perhepiirissä mökillä, Roineen armaisia aaltoja tuijotellessa. Tänä vuonna tosin harvinaisen koleassa säässä.

Tämä juhannus jäänee ennätystenkirjoihin, sillä lauantaina lämpötila laski alle kymmenen asteen! Aiempi juhannuksen kylmyysennätys mökillämme oli muutama vuosi sitten, +12 astetta. Onneksi kuitenkin juuri aattona ilma oli parempi kuin muina juhannuspäivinä, joten saimme saunoa ja ulkoillakin ihan siedettävässä kesäsäässä.

Juhlistimme juhannusta anoppini lanseeraaman perinteen mukaisesti uusilla perunoilla ja venäläisellä sillillä. Silli on tuolla "turkin alla" - punajuurta, suolakurkkua, kananmunaa ja majoneesia. Kahvilla nautimme tuoretta pullaa - ja lapsille oli söpösti tehty oma pieni pullapitko.

Rakastan tätä perinteistä, sinivalkoisia Maisema-sarjaa. Näitä oli aina lapsuudessani kaikilla mummoilla, ja astioissa onkin jotain viehättävän vanhanaikaista. Ne muistuttavat minua myös Englannista, sillä perinteisen englantilaisen posliinin väritys on myöskin sinivalkoinen.

Saunan lämmitys on pienoinen projekti, mutta poika auttoi reippaasti pappaansa saunapuiden kantamisessa. Anna pojalle tehtävä, ja ei tarvitse kahta kertaa käskeä!

Mökkisauna on aivan rannassa, ja hyvällä säällä saunasta pulahtaa uimaan sekunnissa. Kävimme nytkin rohkeasti järvessä kastamassa. Varsinaisesta uimisesta sai tosin vain haaveilla...

Juhannussaunassa ei kiirehditty, ja saunomisen jälkeen söimme ja sytytimme kokon. Kokko paloi monessa osassa - ensin pienempi lapsille, ja sen jälkeen vielä isompi roihu kun lapset olivat nukkumassa. Paistoimme perinteiset makkarat, ja sen jälkeen olikin pienillä aika mennä yöpuulle. 

 Pienin väsyi kokon lämmössä, ja tässä jo silmät lurpsuttavat siihen malliin... hyvää yötöntä yötä!

 

Seuraavana aamuna heräsimme (yllättävän) virkeinä mutta kylmään säähän. Mökkimme sijaitsee luonnon helmassa, sanan kaikessa merkityksessä. Tonttia ei ole liiaksi siloiteltu, ja myöhemmin kesällä mustikat saa suoraan omalta pihalta. Varsinaista lähiruokaa! Lapsia saa kylläkin villissä luonnossa vahtia silmä kovana, sillä alueella on monta piilopaikkaa, kuoppaa, mätästä, muurahaispesää ja pitkä polku halki metsän kohti rantaa. Lapsia ei pidättele mikään, ja koko ajan saa joku olla mukana ulkoilemassa - säässä kuin säässä. Ei armoa!

 

Onneksi ihan naapurista löytyy esimerkiksi näitä ihanuuksia! Olin ennen varsinainen hevostyttö, joten tämä ajanviete on kovin mieleeni. Lapsetkin tuntuvat kovin kiinnostuneen hevosista - ainakin turvallisen välimatkan päästä.

  Välillä onneksi katseltiin prinsessa-elokuvia...

...ja heti kun aurinko tuli vähän esiin, ihastelimme jo pian kuihtuvia kukkia ja mietimme keskeneräistä rantaprojektia. 

Tähän olisi tarkoitus tulla lapsille hiekkaranta. Vielä on homma vähän kesken, enkä kovan kesäflunssani ansiosta päässyt tarttumaan lapioon vielä tällä kertaa...

Chillin' in my Acne jeans and COS jumper. Not exactly a summer outfit...

...sillä otin sen sijaan iisisti ja chillailin - no, en nyt sentään koko ajan, mutta toivottavasti pian enemmänkin, sillä kesäloma on jo kovin, kovin lähellä! Nyt kaikki peukut pystyyn, että seuraavissa mökkikuvissani farkut ovat vaihtuneet kesämekkoon!

Hyvää kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille! Ja nyt sitä aurinkotanssia kehiin...

Marjo x

We spent our midsummer at our summer cottage on Lake Roine. This time we broke the record of the coldest midsummer spent at the cottage ever - the temparature on Saturday fell belowe +10 celsius! Shockingly cold! Luckily on midsummer eve on Friday it was still okay, and we managed to go to sauna and even "swimming" - well, you wouldn't call it that, it was more like just quickly in there and out - but still, a great effort nevertheless in this weather! After sauna we enjoyed my mother-in-laws traditional midsummer feast with new potatoes and "venäläinen silli" or Russian sill with beetroot, eggs, mayonaise and gherkins. Later on, on the cold but clear midsummer night we admired the "kokko" (bonfire) and enjoyed yet another great Finnish tradition - makkara (grilled sausage)! ;) The little ones went to bed before witnessing the magical midnight sun. The next morning was freezing but we managed to stay warm by running to see the horses next door. We also watched some princess movies and went to sauna again in the evening to warm up. My summer holiday is fast approaching and here's hoping the weather will turn summery again soon!