Ihan päätöntä menoa

Onneksi marras- ja joulukuu ovat täynnä juhlia, sillä muuten ihminen taatusti urvahtaisi pimeyden keskelle. Töissä on kiire ja pimeys vie mehut - ei hyvä yhdistelmä.

Järjestimme tässä hiljattain juhlat kotosalla ystäville ja ohessa hiukan maistiaisia illasta. Tarjoilut oli jälleen kerran napattu lähes kokonaisuudessaan Safkaa -kirjasta. Kirja on täynnä loistavia reseptejä!

Juhlien järjestäminen on kivaa puuhaa. Onneksi reilun viikon päästä olisi taas edessä yksi pieni juhla.
Rentouttavaa kolmatta adventtia! Miia

Testissä: Tapas-ravintola Mercat

Pahus kun aika menee niin nopsaan, että tuskin ehdin luvata postausta Mercatista kun olikin jo mennyt tovi jos toinenkin itse ravintolavisiitistä! Tässä siis muutama sana synttäri-illallisestani tuossa uudehkossa ravintolassa Korkeavuorenkadulla Helsingissä.

Sisäänastuessani Mercatiin ihmettelin ensinnäkin paikan kirkasta valaistusta. Olin kuvitellut hämyisen, hälyisen tapas-ravintolan, mutta vastassa olikin lähes liian vaalea ja valoisa tila. Meidät ohjattiin odottamaan omaa pöytäämme oven suussa oleville paikoille, sillä omassa pöydässämme edellinen seurue oli vielä maksamatta. Palvelu tuntui vähän takkuiselta, ja saimme kysellä pöytämme perään pariin otteeseen.

Menu oli varsin suppea, mikä ei sinänsä haittaa jos laatu on kohdillaan ja jokainen annos on kiehtova elämys. Valitsimme muutaman tapaksen, ja päätimme jakaa ne kolmeen pekkaan. Mutta mutta; Mercatin annokset olivat kyllä aivan minimaalisen pienet! Jos muutamasta kirsikkatomaatista ja parista hiutaleesta juustoa joutuu maksamaan 7 euroa, on menun hinta-laatusuhteessa paljon toivomisen varaa. Onneksi seuralaiseni eivät olleet kovin nälkäisiä - toisin kuin minä. Sain tilata extra-annoksia ihan vain itselleni täyttääkseni kurnivan vatsani.

Juustolautanen piskuisine juustopaloineen

Sama toistui läpi koko illallisen, ja jokainen annos oli makuumme liian pieni. Emme myöskään oikeastaan saaneet mitään sellaisia makuelämyksiä, joita emme olisi jossain muualla saaneet nauttia. Olin vähän pettynyt jopa juustoihin, sillä muistan muun muassa Barcelonassa syöneeni herkullisia juustoja. Harmikseni totesin, että jopa kotona laittamani tapakset ovat paremmat kuin Mercatissa... En yleensä kritisoi uusia ravintolayrittäjiä, mutta toivoisin, että Mercat vielä parantaisi otettaan ja alkaisi panostaa enemmän sekä laatuun että palveluun. Nyt kumpikin osa-alue on nihkeää ja takkuista. Alkusähläystä, kenties? Etenkin peräänkuulutan laadun sekä annosten koon pikaista uudelleenarviointia. Muuten Mercat ei kyllä tule saamaan paikaa sydämestäni. Harmi, sillä kaupungissa olisi kyllä vielä tilaa erinomaiselle tapas-baarille. Onko teillä hyviä tapas-suosituksia Helsingistä tai muualta Suomesta? Haluaisin kuulla niistä.

Iloista joulukuuta muuten! Tip tap! Marjo :)

Synttäritytön hämyisää kotoilua

Viime viikonloppuna havahduin joulun lähestymiseen. Kaivoin parit jouluisat valot esille ja ostin amarylliksen. Kolusin myös vimmassani Lauttasaaren rantoja etsiessäni täydellistä jouluoksaa.

Halusin oksan, joka olisi tarpeaksi korkea ja vanhan näköinen. Aion laittaa siihen muutaman joulukoristeen heti, kun virallinen joulukausi alkaa joulukuussa. Sitä ennen oksa törröttää jo valmiiksi peilin edessä, ja se on mielestäni hauskan näköinen ihan tuollaisenaankin.

Kävimme myös tytön kanssa Stockalla ostamassa meille uudet "pallot", sillä vanhat pallovaloni, ne ranskalaiset Le Case de Cousin Paulin, ovat jo aikaa sitten lakanneet toimimasta. Jostain kumman syystä noihin palloihin ei nimittäin myydä vaihtolamppuja, vaan kun pari lamppua 20:stä palaa, on koko valosarjan uusiminen edessä. Paulin palloihin sopivia valosarjoja myydään vain merkin omalla nettisaitilla, enkä jaksa nähdä vaivaa vaan olen etsinyt vastaavaa valosarjaa Helsingistä. En ole kuitenkaan onnistunut missiossani, sillä Stockallakin pienin lamppumäärä valosarjoissa on 40.

Bongasin sitten nämä uudet, valkoiset palleroiset valosarjojen vierestä Stockalta, ja uusi (vaihdettavilla lampuilla!) varustettu pallosarja maksoikin vain vähän enemmän kuin Paulin saitilta vaihtolamppusarjan tilaaminen. Päätin sitten ostaa kerralla uuden pallerosarjan. Kotiin tullessa ripustin ne roikkumaan verhotangosta, ja heti oli koti jouluisamman näköinen. Lisäksi extravalo on tähän aikaan vuodesta tarpeen, ja pallot kirkastivat olkkarimme pimeän nurkan juuri kuten olin toivonutkin.

Olen selvästikin viehtynyt pallolamppuihin, sillä meiltä löytyy jo ennestään tämä läpi vuoden käytössä oleva metallilankalamppu. Raahasin lampun kotiin toissakesäiseltä Ranskan-lomaltamme, enkä ole katunut tuota säätöä hetkeäkään. Tämä on kotimme esineistä ehkä lempparini!

Kun kotiin oli saatu vähän "juhlan tuntua", juhlistimme keskiviikkona syntymäpäiviäni kotosalla. Lähtölaskenta on alkanut, sillä täytin 39-vuotta ja siirryn täten jo vuoden kuluttua nelikymppisten ihanaan kerhoon. En itse asiassa ole asiasta yhtään kriisissä, päin vastoin. Koin ikäkriisin noin 27-vuotiaana, mutta sen jälkeen en ole asiaa edes juurikaan pohtinut. Mies laittoi meille syntymäpäivänäni herkullisen illallisen ja nautimme kuohuvan lisäksi erinomaista Montrachet-viiniä. Suosittelen tuota viiniä kaikille herkullisen valkoviinin ystäville!

Marjon Juhlaviikot jatkuvat edelleen, sillä tällä viikolla on edessä vielä uuden ravintolan testaus Mercat-tapasravintolassa, sekä ystäviemme hirvipeijaiset lauantaina. Ihanaa, kun tähän aikaan vuodesta voi hyvällä omalla tunnolla möllöttää kotona, ja toisena päivänä viettää railakasta pikkujouluaikaa ystävien seurassa! Me like! - Marjo -

Rapurallaa!

Viikonlopun teemavärinä oli punainen. Vietimme nimittäin rapujuhlia sekä perjantaina että lauantaina. Näillä molemmilla juhlilla on jo pitkät perinteet, mutta aiemmin ne eivät ole sentään osuneet samalle viikonlopulle.

Perjantaina söimme rapuja mieheni äidin luona. Olemme lähes vuosittain lasten syntymän jälkeen viettäneet rapujuhlia tällä porukalla ja esikoinen osaa jo odottaa rapuja innokkaana. Kuten varmaan arvaatte, nämä rapujuhlat olivat rauhalliset, joten toiset vastaavat samana viikonloppuna onnistuivat helposti.

Lauantaina lähdimme Turun saaristoon ystäväporukalla, jonka kanssa olemme tehneet vastaavan reissun vuosittain jo 15 vuoden ajan. Ihmeen pitkä aika ottaen huomioon, että olemme hädin tuskin kaksivitosia.

Sää suosi ja pöydät kannettiin ulos terassille. Vajaan parinkymmenen hengen joukko mahtui siihen mainiosti ja lopun tilan tarjosi sopu.

Näissä juhlissa laulettiin, kerrottiin hyviä juttuja ja laulettiin hiukan lisää. Onpa huikeaa omistaa näin upeita ystäviä!

Asukuvat jäivät viikonloppuna vähiin eikä mökkilookissa ole kovin paljoa nähtävääkään. Paitsi maisemat.

Viikonlopun voimalla jaksaa taas puurtaa hetken aikaa. Toivottavasti myös siellä on edessä hyvä viikko!
Miia

Illallinen Brondassa

Kävin viime perjantaina ensimmäistä kertaa Brondassa ja ilta oli kaikin puolin onnistunut. Taannoinen syntymäpäiväni oli mitä mahtavin tekosyy tavata ystäviä, joita nykyisessä kiireisessä elämänvaiheessa tulee nähtyä aivan liian harvoin.

Bronda on sisustettu kivasti, kuten itse asiassa kaikki muutkin BW Ravintolat. Pidin isosta ravintolasalista ja rennosta yleisilmeestä. Valaisimet ovat aika hauskat.

Meidät plaseerattiin kabinettia muistuttavaan syvennykseen. Tämä toimi hyvin, koska olimme syömässä muutaman hengen seurueella. Nauroimme sen verran kovaan ääneen, että "oma rauha" tuli varmasti tarpeeseen muita ruokailijoita ajatellen. Saapuessamme ravintolaan ei pöytämme ollut valmis ja jouduimme odottamaan sitä hetken. Henkilökunta hoiti tilanteen kuitenkin erinomaisesti, sillä saimme korvaukseksi odottamisesta shamppanjaa.

Päädyimme valitsemaan a la carte -listalta annoksia, joita jaoimme keskenämme. Valitsimme yhtä monta alku- ja pääruokaa kuin oli syöjiäkin. Tämä osoittautui juuri oikeaksi määräksi. Ruokien kanssa nautimme itävaltalaista Grüner Veltliner -valkoviiniä. Todella hyvä valkoviini!

Grilled Pork Skewer

Spanish anchovy toast/Saffron Mussels

Illan ainoa miinus tulee siitä, että alla näkyvässä annoksessa oli neljä kalapalaa, kun meitä syöjiä oli viisi. Jakaminen meni tältä osin vaikeaksi, mutta onnistui toki.

Huomaa kaunis lasi.

Omat suosikkiannokseni olivat yllä näkyvä Burrata -juusto ja grillattu possu.

Olen kuullut hyvin ristiriitaista palautetta Brondasta, mutta itse kyllä pidin niin ruuista, juomista, palvelusta kuin yleisestä tunnelmastakin. Pisteet dj:lle hyvästä musiikista! Ehkäpä Brondan tarjoama eurooppalainen makumaailma ei tarjoa samanlaista "eksoottista" elämystä kuin esimerkiksi Farangin aasialaistyyppinen fine dining ja tämä tuottaa kävijöille pettymyksen? Mene ja tiedä perimmäistä syytä, mutta omasta mielestäni Bronda on hyvä lisä Helsingin ravintolakartalle.

Kaiken kaikkiaan ilta oli loistava ja olen varma, että menen Brondaan vielä toistekin.Harmi muuten, etten huomannut kysyä tarjoilijamme nimeä, sillä hän oli todella hyvä työssään. Hyvää palvelua ei voita mikään.

Miia

Aina on syytä juhlaan

Synttäreitä on juhlittava, vaikka ikävuosien määrä ei varsinaisesti ilahduta. Koska vanheneminen on kuitenkin väistämätöntä, asiaa ei parane jäädä murehtimaan vaan ottaa ilo irti. Aina on hyvä syy juhlia!

Tapasimme ystävien kanssa alkuillasta Mattolaiturilla. Sieltä jatkoimme illalliselle Brondaan, jossa kävin vasta nyt ensimmäistä (!) kertaa. Palaan loppuiltaan vielä omassa postauksessa, sillä mielestäni paikka ja illan tunnelma ansaitsevat sen. Jos tarkkoja ollaan, jatkoimme Brondasta vielä Liberty or deathiin. Paikan palvelu hakee vertaistaan.

Päätin jo hyvissä ajoin, että laitan pitkästä aikaa päälleni DvF:n kietaisumekon. Olipas sitä ikävä!

Asustin mekon mintunvihreällä laukulla, mustilla sandaaleilla ja nappasin mukaani myös nahkatakin. Sille olikin illalla käyttöä.

Mekko Dvf, laukku Loeffler Randall, sandaalit Tiger of Sweden, nahkatakki Asos

Mattolaiturilla nautimme skumppaa eikä edes pieni sadekuuro menoa hidastanut. Kiitos ystävät, te teette vanhenemisesta mukavaa!

Skål uudelle viikolle! Miia

Juhannus mökillä

Hei hei, täällä kivilaiturilla heiluttelen! Oikein hyvää keskikesää! Vaikka sitä ei ulos katsoessa voi todeksi ymmärtää, vietämme nyt "keskikesää". En ole koskaan ymmärtänyt tuota sanontaa, sillä mielestäni kesä vasta kunnolla alkaa juhannuksesta. Tänä(kin) vuonna vietimme juhannusta perhepiirissä mökillä, Roineen armaisia aaltoja tuijotellessa. Tänä vuonna tosin harvinaisen koleassa säässä.

Tämä juhannus jäänee ennätystenkirjoihin, sillä lauantaina lämpötila laski alle kymmenen asteen! Aiempi juhannuksen kylmyysennätys mökillämme oli muutama vuosi sitten, +12 astetta. Onneksi kuitenkin juuri aattona ilma oli parempi kuin muina juhannuspäivinä, joten saimme saunoa ja ulkoillakin ihan siedettävässä kesäsäässä.

Juhlistimme juhannusta anoppini lanseeraaman perinteen mukaisesti uusilla perunoilla ja venäläisellä sillillä. Silli on tuolla "turkin alla" - punajuurta, suolakurkkua, kananmunaa ja majoneesia. Kahvilla nautimme tuoretta pullaa - ja lapsille oli söpösti tehty oma pieni pullapitko.

Rakastan tätä perinteistä, sinivalkoisia Maisema-sarjaa. Näitä oli aina lapsuudessani kaikilla mummoilla, ja astioissa onkin jotain viehättävän vanhanaikaista. Ne muistuttavat minua myös Englannista, sillä perinteisen englantilaisen posliinin väritys on myöskin sinivalkoinen.

Saunan lämmitys on pienoinen projekti, mutta poika auttoi reippaasti pappaansa saunapuiden kantamisessa. Anna pojalle tehtävä, ja ei tarvitse kahta kertaa käskeä!

Mökkisauna on aivan rannassa, ja hyvällä säällä saunasta pulahtaa uimaan sekunnissa. Kävimme nytkin rohkeasti järvessä kastamassa. Varsinaisesta uimisesta sai tosin vain haaveilla...

Juhannussaunassa ei kiirehditty, ja saunomisen jälkeen söimme ja sytytimme kokon. Kokko paloi monessa osassa - ensin pienempi lapsille, ja sen jälkeen vielä isompi roihu kun lapset olivat nukkumassa. Paistoimme perinteiset makkarat, ja sen jälkeen olikin pienillä aika mennä yöpuulle. 

 Pienin väsyi kokon lämmössä, ja tässä jo silmät lurpsuttavat siihen malliin... hyvää yötöntä yötä!

 

Seuraavana aamuna heräsimme (yllättävän) virkeinä mutta kylmään säähän. Mökkimme sijaitsee luonnon helmassa, sanan kaikessa merkityksessä. Tonttia ei ole liiaksi siloiteltu, ja myöhemmin kesällä mustikat saa suoraan omalta pihalta. Varsinaista lähiruokaa! Lapsia saa kylläkin villissä luonnossa vahtia silmä kovana, sillä alueella on monta piilopaikkaa, kuoppaa, mätästä, muurahaispesää ja pitkä polku halki metsän kohti rantaa. Lapsia ei pidättele mikään, ja koko ajan saa joku olla mukana ulkoilemassa - säässä kuin säässä. Ei armoa!

 

Onneksi ihan naapurista löytyy esimerkiksi näitä ihanuuksia! Olin ennen varsinainen hevostyttö, joten tämä ajanviete on kovin mieleeni. Lapsetkin tuntuvat kovin kiinnostuneen hevosista - ainakin turvallisen välimatkan päästä.

  Välillä onneksi katseltiin prinsessa-elokuvia...

...ja heti kun aurinko tuli vähän esiin, ihastelimme jo pian kuihtuvia kukkia ja mietimme keskeneräistä rantaprojektia. 

Tähän olisi tarkoitus tulla lapsille hiekkaranta. Vielä on homma vähän kesken, enkä kovan kesäflunssani ansiosta päässyt tarttumaan lapioon vielä tällä kertaa...

Chillin' in my Acne jeans and COS jumper. Not exactly a summer outfit...

...sillä otin sen sijaan iisisti ja chillailin - no, en nyt sentään koko ajan, mutta toivottavasti pian enemmänkin, sillä kesäloma on jo kovin, kovin lähellä! Nyt kaikki peukut pystyyn, että seuraavissa mökkikuvissani farkut ovat vaihtuneet kesämekkoon!

Hyvää kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille! Ja nyt sitä aurinkotanssia kehiin...

Marjo x

We spent our midsummer at our summer cottage on Lake Roine. This time we broke the record of the coldest midsummer spent at the cottage ever - the temparature on Saturday fell belowe +10 celsius! Shockingly cold! Luckily on midsummer eve on Friday it was still okay, and we managed to go to sauna and even "swimming" - well, you wouldn't call it that, it was more like just quickly in there and out - but still, a great effort nevertheless in this weather! After sauna we enjoyed my mother-in-laws traditional midsummer feast with new potatoes and "venäläinen silli" or Russian sill with beetroot, eggs, mayonaise and gherkins. Later on, on the cold but clear midsummer night we admired the "kokko" (bonfire) and enjoyed yet another great Finnish tradition - makkara (grilled sausage)! ;) The little ones went to bed before witnessing the magical midnight sun. The next morning was freezing but we managed to stay warm by running to see the horses next door. We also watched some princess movies and went to sauna again in the evening to warm up. My summer holiday is fast approaching and here's hoping the weather will turn summery again soon! 

Yhtä juhlaa!

Palataanpa vielä muutama päivä takaisin ja uuden vuoden juhlintaan. Tänä vuonna otimme koko perhe iisisti, ja vierailimme Tytön parhaan kaverin luona alkuillan juhlissa. Miehet kokkasivat yakinikua sekä kookos-couscousta, naiset keskittyivät jutteluun ja samppanjaan.

Lapset taas keskittyivät leikkimiseen sekä maissinaksujen tuhoamiseen. Lapsia oli koolla neljä, eli Tyttö ja tytön bestis sekä hänen pikkuveljensä ja Poika. Tytöt ovat neljä-, ja pojat pian kaksivuotiaita. Meillä on käynyt erittäin hyvä onni, että läheinen ystäväpariskuntamme sai lapsensa samoihin aikoihin kanssamme. Samanaikaisuus oli helpotus jo raskausaikana. Äitiyslomatkin vietimme samaan aikaan ja lähestulkoon naapureina. Lapsemme luonnollisesti oppivat tuntemaan toisensa heti vastasyntyneinä. Nyt tytöt ovatkin sitten jo parhaita ystävyksiä, ja pojatkin vähän miehistyttyään todennäköisesti löytävät toisistaan hyvät kaverit.

Kun pienimmät siirtyivät yöpuulle, me lähdimme piipahtamaan Boulevard Socialissa yhdellä drinkillä.

Kymmenen minuuttia ennen vuoden vaihtumista otetussa kuvassa on aistittavissa pienoinen kiire katsomaan ilotulituksia kotirantaan Lauttasaareen. Ehdimme paikalle juuri ennen valoshowta.

Uuden vuoden päivänä järjestimme perinteiset Janssonin kiusaus-bileet perheelleni. Kokkasimme miehen kanssa siskolleni ja hänen miehelleen sekä äidilleni herkullisen kiusauksen ja kyytipoikana tarjosimme samppanjaa. Poika, joka syö käytännössä mitä vain, kiskoi kiusausta kuin vanha tekijä. Oli ihanan rento uusi vuosi. En yleensäkään stressaa uudesta vuodesta, enkä suunnittele sen varaan isoja bileitä. On ihanaa antaa fiiliksen viedä mukanaan! Hauskaa pitkää viikonloppua kaikille!

Marjo x

Let's go back a few days to the New Year's Eve and Day. This time we spent the evening at our friends' place cooking yakiniku and coconut couscous and drinking champagne. We've been very lucky  in that our friends' kids are almost exactly the same age as our children. On top of that, we live very close to each other which has proven a huge asset already in pregnancy, let alone now when the Girls are already best friends. Talk about great timing! As the children went to bed on NYE, we decided to go for a quick drink at Boulevard Social. We were back home just in time to witness the fireworks in Lauttasaari. The next day we had our traditional "Janssonin kiusaus" (anchovies, cream & potatoes casserole) feast at home. We invited my sister, her husband and my mum for a lovely lunch. The Boy loved the salty dish, to our astonishment! All in all, we had a brilliant start to the new year, no huge plans and completely stress-free. Just the way I love my New Years!