Ei huutoa - vain ihana hiljaisuus! :) Kävimme ihanan anoppini kanssa - ja ilman lapsia - tutustumassa Edvard Munchin näyttelyyn Didrichsenin taidemuseossa. Kaikessa rauhassa. Niin kiva kuin lasten kanssa onkin välillä käydä museoissa, on se usein myös yhtä huutoa ja juoksua. Tällä kertaa jätin lapset "papalle" ja miehelleni, ja häivyimme iltapäivän viettoon museon rauhaan.
En oikeastaan tiennyt Munchin taiteesta paljokaan, vain ne muutamat avainteokset, joten elämys on varsin mielenkiintoinen ja opettavainen. Osuimme museoon juuri sopivaan saumaan, jolloin käynnissä oli oppaan vetämä kierros. Lyöttäydyimme mukaan ja kuulimme Munchin elämästä ja taiteesta vaikka mitä mielenkiintoisa.
Kuten taiteessa monesti, innoittajana tämänkin taiteilijan työssä toimi rakkaus. Tai oikeastaan taistelu taiteen ja rakkauden välillä. Yllä olevassa tunnetussa maalauksessa Elämän tanssi sanotaan olevan kuvattuna taiteilijan itsensä käymä taistelu rakkauden ja taide-rakkauden välillä.
Munch valitsi jälkimmäisen, ja omistautui täysin taiteelle, samalla kuitenkin käyden kamppailua oman sydämensä halujen kanssa. Loppuiällään Munch sitten erakoitui.
Voimakkaista väreistään tunnettu Munch teki paljon myös värittömämpiä teoksia. Omaksi suosikikseni nousi tämä Munchin taiteessa sangen positiivinen teos, Rakkauden aalloilla. Siinä on mies kietoutuneena naisen hiuksiin, kellumassa hiusmeressä. Lohdullista ajatella, että rakkauden ja taiteen välillä ikänsä taistellut Munch oli kuitenkin edes jossain kohtaa suhtautunut näin kauniisti rakkauteen.
Kylpeviä miehiä taas oli liian rohkea teos Saksaan jossa se on maalattu, ja teos päätyikin Suomeen Ateneumiin vuonna 1911. Suomessa ei (silloinkaan) suhtauduttu yhtä tuomitsevasti kuin muualla Euroopassa miesten alastomuuteen. Miehiä ei ollut tapana näyttää taiteessa alasti, kun taas naisia on kuvattu alastomana taiteessa historian sivu. Hmmh? Olen tätä asiaa usein miettinyt. Luulisin, että historian valossa kyse on siitä, että suurin osa taiteilijoista on perinteisesti ollut miehiä. Naiset ovat ehkä olleet suurimmalle osalle näistä miehistä inspiroivampi maalauksen kohde. Mutta sitä en oikein osaa selittää, miksi miehen esittäminen alasti on ollut niin suuri tabu? Mikä erottaa miehen alastomuuden naisen alastomuuden kuvaamisesta? Edelleen samaa käytäntöä näkee elokuvissakin. Jotkut asiat eivät tahdo muuttua sitten millään.
Didrichsenin museo on muuten rakennuksenakin tyylikäs. Uima-allas pihassa. Meren ranta. Isoja ikkunoita. Voisin kovin hyvin kuvitella itseni asumaan tähän taloon. ;) Oletteko te jo muuten käyneet Munchin näyttelyssä? Kannattaa käydä, ellette ole. Seuraavaksi aion käydä
EMMAssa tsekkaamaassa Vasarelyn näyttelyn. Miten on, kiinnostaako taide myös siellä päässä?
Iloista viimeistä työpäivää tällä viikolla! T. Marjo
This post is all about the Edvard Munch exhibition at Didrichsen museum in Helsinki. Munch's art was previously quite unknown to me, apart from the obvious master pieces which most people know about. I particularly liked the guided tour which my lovely mother-in-love and myself happened upon whilst arriving at the museum. We learned some interesting facts about Munch's art and life. It quite saddened me that he was so torn between his love of art and his love for a woman. He chose his art and ended up spending his last years in solitude. If you are in Helsinki, go visit! Next up for me is the Vasarely exhibition at EMMA in Espoo.
