Synttäritytön hämyisää kotoilua

Viime viikonloppuna havahduin joulun lähestymiseen. Kaivoin parit jouluisat valot esille ja ostin amarylliksen. Kolusin myös vimmassani Lauttasaaren rantoja etsiessäni täydellistä jouluoksaa.

Halusin oksan, joka olisi tarpeaksi korkea ja vanhan näköinen. Aion laittaa siihen muutaman joulukoristeen heti, kun virallinen joulukausi alkaa joulukuussa. Sitä ennen oksa törröttää jo valmiiksi peilin edessä, ja se on mielestäni hauskan näköinen ihan tuollaisenaankin.

Kävimme myös tytön kanssa Stockalla ostamassa meille uudet "pallot", sillä vanhat pallovaloni, ne ranskalaiset Le Case de Cousin Paulin, ovat jo aikaa sitten lakanneet toimimasta. Jostain kumman syystä noihin palloihin ei nimittäin myydä vaihtolamppuja, vaan kun pari lamppua 20:stä palaa, on koko valosarjan uusiminen edessä. Paulin palloihin sopivia valosarjoja myydään vain merkin omalla nettisaitilla, enkä jaksa nähdä vaivaa vaan olen etsinyt vastaavaa valosarjaa Helsingistä. En ole kuitenkaan onnistunut missiossani, sillä Stockallakin pienin lamppumäärä valosarjoissa on 40.

Bongasin sitten nämä uudet, valkoiset palleroiset valosarjojen vierestä Stockalta, ja uusi (vaihdettavilla lampuilla!) varustettu pallosarja maksoikin vain vähän enemmän kuin Paulin saitilta vaihtolamppusarjan tilaaminen. Päätin sitten ostaa kerralla uuden pallerosarjan. Kotiin tullessa ripustin ne roikkumaan verhotangosta, ja heti oli koti jouluisamman näköinen. Lisäksi extravalo on tähän aikaan vuodesta tarpeen, ja pallot kirkastivat olkkarimme pimeän nurkan juuri kuten olin toivonutkin.

Olen selvästikin viehtynyt pallolamppuihin, sillä meiltä löytyy jo ennestään tämä läpi vuoden käytössä oleva metallilankalamppu. Raahasin lampun kotiin toissakesäiseltä Ranskan-lomaltamme, enkä ole katunut tuota säätöä hetkeäkään. Tämä on kotimme esineistä ehkä lempparini!

Kun kotiin oli saatu vähän "juhlan tuntua", juhlistimme keskiviikkona syntymäpäiviäni kotosalla. Lähtölaskenta on alkanut, sillä täytin 39-vuotta ja siirryn täten jo vuoden kuluttua nelikymppisten ihanaan kerhoon. En itse asiassa ole asiasta yhtään kriisissä, päin vastoin. Koin ikäkriisin noin 27-vuotiaana, mutta sen jälkeen en ole asiaa edes juurikaan pohtinut. Mies laittoi meille syntymäpäivänäni herkullisen illallisen ja nautimme kuohuvan lisäksi erinomaista Montrachet-viiniä. Suosittelen tuota viiniä kaikille herkullisen valkoviinin ystäville!

Marjon Juhlaviikot jatkuvat edelleen, sillä tällä viikolla on edessä vielä uuden ravintolan testaus Mercat-tapasravintolassa, sekä ystäviemme hirvipeijaiset lauantaina. Ihanaa, kun tähän aikaan vuodesta voi hyvällä omalla tunnolla möllöttää kotona, ja toisena päivänä viettää railakasta pikkujouluaikaa ystävien seurassa! Me like! - Marjo -