Tein viikonloppuna pikapyrähdyksen Ranskan Rivieralle. Vierailin nimittäin Lartiquen valokuvanäyttelyssä Turun Taidemuseossa.
Jacques Henri Lartique on saanut vangittua Rivieran tunnelman kuviinsa upealla tavalla. Mikä hienointa, kuvat eivät tuntuneet lainkaan vanhanaikaisilta, vaikka ne on otettu 1920 - 1950 -luvuilla. Toki pukeutumis- ja hiustyylit ovat vuosien saatossa muuttuneet, mutta tyylikkyys säilyy, ja se välittyi myös näyttelyn kuvista.
Näyttely on ehdottomasti käymisen arvoinen. Mikäli Turun Taidemuseo ei entuudestaan ole tuttu, kannattaa paikalle mennä jo pelkän kauniin rakennuksen vuoksi. Museo sijaitsee mäen päällä ja sen rappusilta avautuu näkymä Aurajoen suuntaan. Viereisen Puolalanpuiston laidalla on paljon kauniita taloja, jotka kannattaa tsekata samalla reissulla.
Vappuaattona kuvan mäki on täynnä ihmisiä, jotka painavat ylioppilaslakin yhtäaikaa päähänsä klo 18.00. Hauska perinne, jota kaipaan joka vappu nyt, kun asun Helsingissä.
Minulla oli ylläni (taas!) alkukesän suosikkifarkut ja teräväkärkiset avokkaat. Näiden lisäksi valkoinen paitapusero ja hiukan konjakinruskeaa. Kesäasu ei muuta tarvitsekaan.
Näyttely oli mukavaa lämmittelyä lähestyvää lomamatkaa silmällä pitäen. Tällä kertaa suuntaamme Rivieran lisäksi Italiaan, Piemonteen ja Toscanaan. Lomakuumetta on jo havaittavissa, myönnetään!
Miia
maanantai 29. kesäkuuta 2015
perjantai 26. kesäkuuta 2015
Alkukesän suosikit
Koska lämpöaalto ei ole toistaiseksi saavuttanut Helsinkiä, myös pukeutuminen muistuttaa enemmän syksyistä kuin kesäistä asua. Paljaat nilkat tosin viittaavat kesään. Tapanani ei nimittäin ole käyttää sukkia kesällä, lämpötilasta viis.
Alkukesän suosikkiasuksi on muodostunut tämä kokonaisuus, jossa itse asiassa jokainen vaatekappale on suhteellisen uusi. Syyt, miksi ovat päätyneet yhdessä päälle, ovat rentous ja lämpimyys. Jälkimmäistä ei voi liikaa korostaa.
Kengät hankin jo lopputalvesta ja käytin niitä ymmärrettävistä syistä pitkään vain toimistolla. Välittömästi ilmojen lämmettyä ne ovat päässeet myös ulkoilemaan. Kyseinen ATP Atelierin pari on ostettu MiNo -kenkäkaupasta.
Tämän ihanan herkän kaulakorun nappasin mukaani W1 Editin korukutsuilta ja olen totaalisen ihastunut siihen. Verkkokauppa on auennut, joten kannattaa tsekata valikoimat täältä.
Tässä alkukesän suosikkiasuni. Vaikka olen tässä viihtynytkin, toivon hartaasti, että voin hylätä cashmirneuleen edes kuukaudeksi. Veikkaan, etten ole toiveeni kanssa yksin. Pidetään peukkuja!
Miia
Alkukesän suosikkiasuksi on muodostunut tämä kokonaisuus, jossa itse asiassa jokainen vaatekappale on suhteellisen uusi. Syyt, miksi ovat päätyneet yhdessä päälle, ovat rentous ja lämpimyys. Jälkimmäistä ei voi liikaa korostaa.
Neule Filippa K ja farkut GT |
Kengät hankin jo lopputalvesta ja käytin niitä ymmärrettävistä syistä pitkään vain toimistolla. Välittömästi ilmojen lämmettyä ne ovat päässeet myös ulkoilemaan. Kyseinen ATP Atelierin pari on ostettu MiNo -kenkäkaupasta.
Kengät ATP Atelier |
Tässä alkukesän suosikkiasuni. Vaikka olen tässä viihtynytkin, toivon hartaasti, että voin hylätä cashmirneuleen edes kuukaudeksi. Veikkaan, etten ole toiveeni kanssa yksin. Pidetään peukkuja!
Miia
Tunnisteet:
asusteet,
Filippa K,
kengät,
korut,
päivän asu
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
Kesän kuumin juttu
Tämän kesän kuumin juttu muotirintamalla on mitä todennäköisimmin kokouikkarin paluu. Otan tämän trendin ilolla vastaan, sillä sen verran harvoin olen ehtinyt kuntosalin oven ripaa painamaan kuluneen kevään aikana.
Täydellisen (tai edes sinnepäin) uimapuvun löytäminen on erittäin vaikeaa. Sen mitoituksen tulee olla just eikä melkein, jotta uimapuku näyttää päällä edes siedettävältä. On aivan eri asia ostaa uimapuku, jolla käydään kroolaamassa uimahallissa. Kun tarkoituksena on patsastella kuumana kesäpäivänä biitsillä, asetetaan uimapuvulle toisenlaisia vaateita. Kuten esimerkiksi se, että uimapuvussa pitäisi näyttää hyvältä. Onkohan edellä mainittu edes mahdollista?
Haussa on siis täydellinen yksilö, jolla paistatella päivää Ranskassa, Italiassa ja ihan vaan Helsingissäkin. Filippa K:lta bongasin tämän kaunottaren, jossa viehättää yksinkertaisuus.
Seuraavat pari esimerkkiä bongasin Outnetista ja ne ovat Melissa Obadash -merkkisiä. Olen katsellut jo parin vuoden ajan merkin bikineitä ja uikkareita sillä silmällä, mutten kuitenkaan ole saanut aikaiseksi tehdä tilausta.
Melissa Obadash on muuten entinen uimapukumalli ja sen kokemuksen pohjalta hän suunnittelee nykyisin uima-asuja. Ulkonäön perusteella kokemuksesta näyttäisi olevan apua.
Jos olet jo löytänyt itsellesi täydellisen kokouimapuvun täksi kesäksi, niin laita meille muillekin tiedoksi, mistä osoitteesta näitä voi bongata. Kahden viikon päästä pitäisi loikoilla täydellinen uima-asu päällä altaan reunalla.
Miia
Täydellisen (tai edes sinnepäin) uimapuvun löytäminen on erittäin vaikeaa. Sen mitoituksen tulee olla just eikä melkein, jotta uimapuku näyttää päällä edes siedettävältä. On aivan eri asia ostaa uimapuku, jolla käydään kroolaamassa uimahallissa. Kun tarkoituksena on patsastella kuumana kesäpäivänä biitsillä, asetetaan uimapuvulle toisenlaisia vaateita. Kuten esimerkiksi se, että uimapuvussa pitäisi näyttää hyvältä. Onkohan edellä mainittu edes mahdollista?
Haussa on siis täydellinen yksilö, jolla paistatella päivää Ranskassa, Italiassa ja ihan vaan Helsingissäkin. Filippa K:lta bongasin tämän kaunottaren, jossa viehättää yksinkertaisuus.
Upean yksinkertainen malli |
Kaksi yllä olevaa: Outnet |
Melissa Obadash on muuten entinen uimapukumalli ja sen kokemuksen pohjalta hän suunnittelee nykyisin uima-asuja. Ulkonäön perusteella kokemuksesta näyttäisi olevan apua.
Jos olet jo löytänyt itsellesi täydellisen kokouimapuvun täksi kesäksi, niin laita meille muillekin tiedoksi, mistä osoitteesta näitä voi bongata. Kahden viikon päästä pitäisi loikoilla täydellinen uima-asu päällä altaan reunalla.
Miia
perjantai 19. kesäkuuta 2015
Rentouttavaa juhannusta!
Helsinki Chic viettää hiljaiseloa juhannuksen yli, mutta sen jälkeen palataan taas taajuuksille.
Me olemme vetäyneet mökkien rauhaan.
Musmus!
Me olemme vetäyneet mökkien rauhaan.
Musmus!
maanantai 8. kesäkuuta 2015
Me olemme, te olette?
Olemme monesti miettineet, keitä lukijamme oikein ovat. Helsinki Chiciin saa kommentoida anonyymina, sillä meidän mielestämme on hyvä, että ihmiset saavat jättää kommenttinsa ilman rekisteröitymispakkoa. Samalla kuitenkin haluaisimme tietää, millaisia ihmisiä siellä kotisohvalla, työpöydän ääressä, bussissa tai metrossa blogiamme lukee.
Kuten moni jo tietääkin, me olemme kolmekymppisiä kahden lapsen äitejä. Olemme kotoisin samasta pikkukaupungista ja olemme käyneet saman yläasteen ja lukion. Olemme tunteneet toisemme yli 30 vuotta ja olleet läheisiä ystäviäkin jo 25 vuotta.
Olemme aina pitäneet vaatteista ja lukeneet ahkerasti muotilehtiä.Yläasteella meille naurettiin, kun halusimme pukeutua leveälahkeisiin farkkuihin niin kuin "maailmalla" pukeuduttiin. Se ei haitannut, oli hienoa olla erilainen ja "trendikäs".
Tuolloin, aikana ennen nettiä, bongasimme erilaisia tyylejä televisiosarjoista kuten Beverly Hills 90210:sta ja MTV:ltä eli Music TV:ltä, silloin kun se vielä oli oikeasti musiikkikanava. ;) Rakastimme New Kids on the Blockia ja ihailimme poikia, jotka osasivat tanssia. 90-luvun alussa tämä ei ollut tapana, etenkään pikkukaupungissa... Opettelimme tanssimuuveja Madonnan videoilta ja ostimme Seppälästä mahdollisimman samanlaisia vaatteita, kuin mitä näimme musavideoilla.
Yliopistoiässä tiemme erkanivat (onneksi vain fyysisesti), kun Marjo muutti opiskelemaan teatteria Lontooseen ja Miia lähti tavoittelemaan valtiotieteilijän uraa Turkuun. Maailma meni menojaan kunnes monen mutkan kautta päädyimme taas samaan ihanaan kotikaupunkiin, Helsinkiin. Nyt asumme Helsingissä vain pieni merenpläntti välissämme.
Niin sitä elämä vaan on mennyt, että ystävyytemme on säilynyt kaikki nämä vuodet, ja nyt jaamme jopa bloginkin.
Mutta mikä on teidän tarinanne? Minkä ikäisiä olette, missä asutte, mitä teette työksenne, mitä opiskelette? Mitä blogeja luette ja mistä haluaisitte kuulla meidän kirjoittavan?
Nyt on siis teidän vuoronne! Kiitos kaikille jo etukäteen vastauksistanne, olisi hienoa oppia tuntemaan teidät paremmin.
Marjo ja Miia
Kuten moni jo tietääkin, me olemme kolmekymppisiä kahden lapsen äitejä. Olemme kotoisin samasta pikkukaupungista ja olemme käyneet saman yläasteen ja lukion. Olemme tunteneet toisemme yli 30 vuotta ja olleet läheisiä ystäviäkin jo 25 vuotta.
Olemme aina pitäneet vaatteista ja lukeneet ahkerasti muotilehtiä.Yläasteella meille naurettiin, kun halusimme pukeutua leveälahkeisiin farkkuihin niin kuin "maailmalla" pukeuduttiin. Se ei haitannut, oli hienoa olla erilainen ja "trendikäs".
Tuolloin, aikana ennen nettiä, bongasimme erilaisia tyylejä televisiosarjoista kuten Beverly Hills 90210:sta ja MTV:ltä eli Music TV:ltä, silloin kun se vielä oli oikeasti musiikkikanava. ;) Rakastimme New Kids on the Blockia ja ihailimme poikia, jotka osasivat tanssia. 90-luvun alussa tämä ei ollut tapana, etenkään pikkukaupungissa... Opettelimme tanssimuuveja Madonnan videoilta ja ostimme Seppälästä mahdollisimman samanlaisia vaatteita, kuin mitä näimme musavideoilla.
Yliopistoiässä tiemme erkanivat (onneksi vain fyysisesti), kun Marjo muutti opiskelemaan teatteria Lontooseen ja Miia lähti tavoittelemaan valtiotieteilijän uraa Turkuun. Maailma meni menojaan kunnes monen mutkan kautta päädyimme taas samaan ihanaan kotikaupunkiin, Helsinkiin. Nyt asumme Helsingissä vain pieni merenpläntti välissämme.
Niin sitä elämä vaan on mennyt, että ystävyytemme on säilynyt kaikki nämä vuodet, ja nyt jaamme jopa bloginkin.
Kuva viime kesältä. Olisipa jo lämmin! |
Instagram -otos #Brondasta |
Mutta mikä on teidän tarinanne? Minkä ikäisiä olette, missä asutte, mitä teette työksenne, mitä opiskelette? Mitä blogeja luette ja mistä haluaisitte kuulla meidän kirjoittavan?
Nyt on siis teidän vuoronne! Kiitos kaikille jo etukäteen vastauksistanne, olisi hienoa oppia tuntemaan teidät paremmin.
Marjo ja Miia
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)