Ystävien seurassa Mattolaiturilla

Eilen tapasimme Miian kanssa uusia ja vanhoja ystäviä Mattolaiturilla. Olimme sopineet W1-blogin Minnan kanssa drinkit illansuuhun, ja iloksemme saimme samalla tutustua myös ihaniin Stockholm by me:n Veeraan sekä Private Blendin Mikkoon. Monille jo ennestään tuttuja kasvoja. :)

Nautimme herkullista Moët Ice Imperialia. Samppanjaan lisätään poikkeuksellisesti jäitä sekä minttua ja limetin kuorta. Oudoksuin ensin tuollaista samppanjan "väärinkäyttöä", mutta maistettuani juomaa päädyimme tilaamaan kokonaisen pullon.

Keskusteltavaa riitti vauvoista matkoihin, Helsingin joskus kangertelevaan asiakaspalveluun - ja tietysti itse bloggaamiseen.

Ja kun bloggaajat kohtaavat, kameran tuijotukselta ei voi välttyä.

Myöskään kameraAAN tuijottelulta ei voi välttyä!

Minnalla oli näin hauskaa!

Pahoittelut kuvan laadusta - hämärä ilta ilman salamaa = epätarkka kuva. Kauniita ovat silti!

Ilta jatkui Teatterin terassilla. Pienemmällä porukalla jatkoimme iltaa aina Ateljee baariin asti, ja pääsin kotiin vasta klo 02 tietämillä... Onneksi ensimmäinen työviikko on lyhyt! Ja lapsetkin jatkavat vielä lomaansa mökillä... Olen siis töissä mutta samalla tuntuu, että loma vielä jatkuu.

Tänään olen jälleen liikenteessä, ja vieläpä Mattolaiturilla! Ennen eilistä olin ehtinyt käydä Mattolaiturilla vasta tasan kerran, ja nyt juoksen siellä alvariinsa. Nähdään siis siellä, mikäli olet liikenteessä!

ps. Eilisen illan asukuvia tulossa enemmän pian!

Marjo

Last night Miia and I met with lovely friends, old and new. We spent the evening with W1 blog's Minna, Stockholm by me's Veera and Private Blend's Mikko. All such lovely people, smart and stunning! 

We started the evening by enjoying a bottle of Moët Ice Imperial, which is a delicious summer drink for hot nights like the ones we've lately been enjoying in Helsinki. Unlike other champagnes, this one you drink with ice, mint leaves and lime peel. We had a lot to talk about, everything about babies, travelling, work, and naturally - blogging! Such a lovely evening which I hope we can have again soon. Unfortunately both Veera and Minna live abroad... Tonight I will return to Mattolaituri to meet another friend of mine. Before last night I'd been there only once and now I seem to be ending up there all the time. See you there if you're out tonight! 

Loma Kreikassa vol 2.: Santorini

Kivaa, että myös Marjo on palaillut lomalta blogiin. Tervetuloa! Lupasin tehdä oman postauksen toisesta lomakohteestamme Santorinista, joten tässähän se, olkaa hyvä.

Olen haaveillut saarelle pääsystä jo lapsena ja vihdoinkin pääsin sinne. Saari on todella kaunis, mutta samalla todettakoon, että turismin määrä on siellä jotain ihan muuta kuin perinteisillä Kreikan lomasaarilla, Naxoksesta puhumattakaan. Erityisen paljon oli turisteja Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.

Red baech (Edit. beach)

Olimme varanneet hotellin tai ennemminkin asunnon saaren pääkaupungista Firasta ja tarkoituksemme oli viettää lähinnä kaupunkilomaa. Paino sanalla tarkoitus, sillä perille päästyämme meitä odotti pettymys. Huoneisto ei ollut sellainen kuin kuvien perusteella olisi voinut olettaa. Mitään luksusta emme todellakaan odottaneet, mutta olisi ollut kiva, jos kuolleet ötökät ja hämähäkin seitit olisi edes siivottu ennen saapumista. Koska tarkastan aina ensimmäisenä sängyt (olen ludekammoinen - myönnetään!), havaitsin myös, että vuodevaatteet olivat likaiset ja parisängyn patja täysin homeessa. Lisäksi kylpyhuone oli niin pieni, että suihku oli wc-istuimen päällä. Kauhean kätevää nelihenkiselle perheelle. Tässä vaiheessa soitimme omistajan paikalle ja kerroimme, että emme aio jäädä hotelliin emmekä myöskään aio maksaa mitään tästä käynnistämme. Ongelmana oli enää, että meidän piti löytää uusi majapaikka tunnissa. Varaussivustot näyttivät, että saaren majoituspaikoista noin 93 prosenttia oli täyteen varattu. Kyseessä ei siis ollut mikään helppo rasti vielä, kun wlan-yhteyskään ei hotellilla toiminut. Loppujen lopuksi majoituspaikka löytyi toiselta puolelta saarta ja suuntasimme auton nokan kohti Perivolosta. Alkupettymyksestä toivuttuani majapaikka osoittautui varsin kohtuulliseksi. Lapset olivat innoissaan uima-altaasta ja me pääsimme illallistamaan niin Oiaan kuin Firaankin, kuten ennen lomaa oli suunniteltu.

Päivisin kiertelimme saarta ja nautimme kauniista maisemista. En tiennyt etukäteen, että Santorinin saarella on yli kolmekymmentä viinitilaa, mutta nyt olen tässäkin asiassa viisaampi. Kävimme tutustumassa niistä yhteen, Boutarin viinitilaan. Saaren viiniviljelmien erikoisuutena on, ettei niitä kastella lainkaan. Lajikkeet on siis kehitetty selviytymään hyvin pienellä vesimäärällä. Joskin täytyy myös kertoa, että saaren ilmasto on erikoisen kostea ja se eroaa tältä osin muista saarista.

Saaren eteläosa kuvattuna antiikin Thiran korkeuksista

Oia oli kaunis, mutta auringonlaskua katsomaan vaeltaneiden määrä oli aivan älytön. Olimme saaneet nauttia Naxoksella joka ilta todella kauniista auringonlaskuista, joten jätimme sen täällä suosiolla innokkaammille. 

Huomaa kuvassa näkyvä morsiuspari.

Asu aiemmasta postauksesta tuttu.

Santorinin matkasta haaveileville sanoisin, että mikäli mielii saada hyvän hotellin edes kohtuullisella hinnalla, on syytä olla liikkeellä todella hyvissä ajoin. Ainakin silloin, jos matkustaa saarelle heinä-elokuussa. Me varasimme matkamme vasta toukokuussa jolloin jäljellä ei enää ollut niitä parhaita huoneita tai huonehinnat olivat 1500 euroa/yö. Vähän liikaa meidän matkabudjetille. ;)

Hiukset ovat parhaimmillaan kostean alkuillan jälkeen.

Kokonaisuudessaan pidin saaresta, mutta koen, ettei se ole paikka, jonne haluaisin välttämättä uudestaan. Mielestäni saaren majoitus- ja ravintolahinnat ovat ylihintaisia tasoonsa nähden. Jos kuitenkin jostain syystä matkaisin sinne uudestaan, jättäisin lapset kotiin ja varaisin laadukkaan hotellihuoneen kalderan reunalta. Luulen, että saari näyttäisi parhaat puolensa aikuisten matkalla, jossa olisi aikaa istua ravintoloissa ja kierrellä kauppoja ja gallerioita. Ajankohdaksi valitsisin toukokuun heinäkuun sijasta.

Tänään on viimeinen lomapäiväni, joten siitä täytyy nauttia täysin siemauksin. Toisaalta palaan töiden pariin levänneenä ja innokkaana. Ensimmäinen "työviikkoni" on myös sopivan lyhyt. Joko sinulla on loma ohi vai onko se kenties vasta edessä?
Miia

Kesäloma: sittenkin Ranskassa!

Hei vaan minunkin puolestani, pitkästä aikaa! Tämä kesä on mennyt lähes täydellisessä netti- ja sähköpostipimennossa, sillä päätin jo loman alkaessa että en viettäisi perhelomaani kännykkä tai iPad kädessä. Kun sormet alkoivat kuitenkin mökillä syyhytä, oli hyvä huomata, että mökillä eivät yhteydet riitä blogipostauksen tekemiseen. ;) Niin sitä sitten meni lähes koko kesäloma, ilman nettiä ja muita virikkeitä.

Tänäkin kesänä päädyimme sitten viettämään loppulomaa Etelä-Ranskassa. Alkukesän sää näytti niin surkealta, että päätimme lopulta ottaa lennot Nizzaan ja etsiä taloa vielä viime tingassa. Löysimme kuin löysimmekin ihanan villan Mouginsista, läheltä Cannesia ja keskeltä Rivieran vuoristomaisemaa. Tämä oli nyt perheemme kolmas kesä putkeen näissä maisemissa. Tutut paikat luovat lomalle kodikkaan tunnelman, ja lasten kanssa matkatessa on helpottavaa tietää, miten mikäkin toimii. Tulemme varmasti tulevaisuudessa käymään myös muissakin kesälomakohteissa, mutta tällä hetkellä tämä konsepti toimii meille loistavasti.

Mougins on tunnettu etenkin taiteilija- ja ravintolakaupunkina. Tällä kertaa jätimme gourmet-elämykset väliin, mutta sen sijaan kävimme sitäkin enemmän taidegallerioissa ja -museoissa. Tiedän - pienten lasten kanssa rentouttavat taide-elämykset ovat harvassa, mutta jostain syystä lapset viihtyivät etenkin Mouginsin klassisten taiteiden museossa. MACM eli Musee d'art classique de Mougins on juuri sopivan kokoinen lapsille, jotta he jaksavat edes jokseenkin keskittyä Kleineihin, Chagalleihin ja Hirsteihin.

Tyttö ja Venukset.

Museossa on vain neljä kapeaa kerrosta, ja joka kerroksella on oma teemansa. Poika vaikuttui ylimmän kerroksen haarniskoista ja miekoista, tyttöä miellytti etenkin Warholin tulkinta Venuksesta. Olisiko syynä yhdennköisyys pienen merenneidon Arielin kanssa...?! ;)

Museossa on nimensä mukaisesti teemana klassiset taiteet. Museossa on niin egyptiläisiä sarcofageja, roomalaisia patsaita kuin tuoreempienkin taiteilijoiden näkemyksiä muun muassa kreikkalaisista ja roomalaisista myyteistä. Rajattu teema toimi mielestäni erittäin hyvin.

Valokuvataiteen ystävänä olin myös iloinen, että Mouginsissa järjestettiin tästä yllä olevasta "pussauskuvastaan" tunnetun Robert Doisneaun näyttely. Doisneau kuvasi paljon ranskalaista elämää ja pysähtyneitä, varastettuja hetkiä ihmisten elämästä. Näyttely on ilmainen ja sinne kannattaa piipahtaa mikäli olet Mouginsissa tänä kesänä. Näyttely päättyy syyskuussa.

Minä ja loma-look. Hymy taisi jäädä kiinni kameran linssiin. ;)

Todellista taidetta oli myös se pakkausoperaatio, mikä edelsi matkaamme. Matkustimme nimittäin vain yhdellä matkalaukulla (joka mahtuisi myös käsimatkatavaroihin!). Halusin kokeilla, miten vähällä lomavaatetuksella oikeastaan tuleekaan toimeen, ja onnistuin! Olin valinnut mukaani shortsit (yllä), silkkitopin (yllä), valkoisen pellavatopin sekä yhden tummansinisen t-paidan. Lisäksi  vain uimapuku, rannalle kaftaani ja kahdet sandaalit sekä illaksi tummansininen mekko. That's it! Näissä Massimo Duttin shortseissa viihdyinkin sitten koko viikon - vain toppeja vaihtelin. Neuletta en tarvinnut kertaakaan, enkä mitään muutakaan pidempää.

Jatkan vielä lomatunnelmissa seuraavassakin postauksessa - sillä kertaa Valbonnessa ja rannalla Antibesissa. Au revoir! Nyt ulos nauttimaan helteestä.... :)

Marjo

Loma Kreikassa vol. 1: Naxos

Ei pitäisi mennä lupailemaan tarkkaa ajankohtaa seuraavalle postaukselle, kun ei sitä lupausta näemmä näillä helteillä pysty pitämään.

Loma on jatkunut kotimaassa, vaikka Kreikasta kotiuduimmekin jo puolitoista viikkoa sitten. Sen jälkeen onkin ehditty käydä kahteen kertaan Turussa hoitamassa asioita ja tehdä mökkikauppaa. Huomenna lähdemme taas muutaman päivän reissulle Pirkanmaan suuntaan. Vauhtia riittää.

Olimme tosiaan kahden viikon matkalla Kreikassa perheen kesken. Lapsena ja nuorena kävin vanhempieni kanssa Kreikassa joka kesä, mutta aikuisena tämä on jäänyt vähemmälle. Edellisen kerran olen ollut Kreikassa Samoksen saarella seitsemän vuotta sitten. Tämän kesän matka lähti rakentumaan siten, että googlettelin Kreikan parhaita rantoja ja päädyin selvittämään tarkemmin Naxoksen saarta ja sitä, miten saarelle parhaiten pääsisi. Naxoksella ei ole kansainvälistä lentokenttää, joten lensimme Santorinin kautta. Sieltä menimme laivalla Naxokselle. Matka kesti kaksi tuntia ja laiva vastasi mielestäni isoimpia Tallinnaan meneviä aluksia. Haimme Naxokselta rentouttavaa ja helppoa oleilua kauniilla rannalla ja sitä todellakin saimme. Asuntomme sijaitsi Agia Anna -nimisen rannan tuntumassa. Matkaa asunnon ulko-ovelta mereen oli kolmisenkymmentä metriä.

Agia Annan ranta, kuten muutkin Naxoksen rannat, oli vaaleaa, pehmeää hiekkaa. Rannalla kävi miellyttävä tuuli, joka helpotti sietämään auringon paahdetta. Onneksi varjon alle pääsi aina halutessaan, vedestä puhumattakaan. Agia Annan rannan lisäksi vietimme pari päivää myös alla olevalla Plakan uimarannalla, joka oli kaunis yhtä lailla.

Plakan ranta

Kävimme lisäksi ajelulla ja uimassa Mikra Viglan rannalla, joka on erityisesti surffareiden ja purjelautailijoiden suosiossa.

Mikra Viglan ranta

Kuten sanoin, asuntomme sijaitsi aivan rannan tuntumassa. Tämä oli tosi kätevää lasten kanssa.

Parvekenäkymässä ei valittamista.

Agian Annan kylässä oli vain muutama ravintola, mutta ne olivat sitäkin sympaattisempia ja viihtyisämpiä. Iltaisin pöydät levittyivät rantahiekalle ja jälkiruoan saattoi nauttia aurinkotuolissa.
Myös auringonlaskut olivat todella kauniita. Vai mitä sanotte tästä?

Yhtenä iltana jätimme ravintolakäynnin väliin ja suuntasimme kallioille katsomaan auringonlaskua.

Hui hai!

Tunnelma Agia Annassa oli rento ja myös itse pukeuduin varsin rennosti. Dvf:n pitsimekkoa ei tullut käytettyä. ;)

Mekko Filippa K

Ohessa pari herkkupalaa. Kreikkalaista salaattia ja tsatsikia tuli syötyä päivittäin. Nam!

Myös saaren pääkaupunki Chora oli kaunis. Kävimme siellä yhtenä päivänä kiertelemässä ja toisen kerran illallisella.

Summa summarum. Naxos oli miellyttävä lomakohde. Plussaa erityisesti kauniille rannoille, kivoille ravintoloille ja rennolle tunnelmalle. Näitä haimme lomaltamme ja niitä meille myös tarjottiin. Suosittelen lämpimästi.

Seuraavassa postauksessa vuorossa Santorini. En uskalla luvata, että ehdin tehdä sen tällä viikolla.
Mielettömän ihanaa loppuviikkoa! Miia

Ihan pihalla

Moi pitkästä aikaa! Kuten olette kenties huomanneet, olemme Marjon kanssa olleet jo tovin lomamoodissa ja pitkälti muualla kuin koneen ääressä ja siksi blogi on ollut varsin hiljainen. Pahoittelut siitä. Ehkä kenties tekin olette nauttineet kesäkeleistä, kun ne vihdoinkin saavuttivat myös Suomen?

Kotiuduin sunnuntaina parin viikon reissusta Kreikasta. Teen matkasta erillisen postauksen, sillä molemmat saaret - Naxos ja Santorini - ansaitsevat sen. Molemmat olivat todella upeita ja kauniita saaria, mutta toisistaan hyvin poikkeavia. Onnistunut kombo siis. Lomalla tuli räpsäistyä pari asukuvaa, joista toisen lennokkaan näittekin jo aiemmin. ;) Tällä kertaa poikani toimi kuvaajana. Taidan saada hänestä hovikuvaajan, sillä sen verran innostunut hän kuvaamisesta tuntuu olevan.

Naxoksella oli hyvin lämmin myös iltaisin, joten asut olivat sen mukaisia. Saarella oli myös hyvin rento tunnelma ja suurimmaksi osaksi nautimme illalliset rantahiekalla, joten myös jalkineet olivat senmukaisia. Korkokengät ja rantahiekka eivät ole toimiva parivaljakko. Pukeudun muutenkin kesälomalla todella rennosti. Yritän kai päästää sisäisen hipin valloilleen edes pariksi viikoksi vuodessa. Hah! 

Löysin kuvassa olevan tummansinisen housuhameen juuri sopivasti ennen lomaa Lindexistä. Olin pitkin kevättä yrittänyt etsiä vastaavaa ja tämä tuli vastaan pyytämättä ja yllättäen. Tämän kesän ehdoton suosikkivaate!

Pusero Zara, housuhame Lindex, sandaalit Les Tropezienne, laukku todellista vintagea

Palaan mahdollisimman pian matkakuvien kera. Mukavaa kesäiltaa kaikille!
Miia

Myynnissä Tory Burchin kengät

Joudun surussa mielin luovuttamaan näiden kenkien kanssa ja laittamaan ne myyntiin. Malli on yksinkertaisesti jalalleni huono, sillä se painaa liikavarpaan kohtaan. Ajattelinkin, että laitan nämä vähän pidetyt kaunokaiset ensin tyrkylle tänne ja vasta sen jälkeen huuto.nettiin.

Kengät ovat vähän käytetyt, ne ovat nahkaa sisältä ja päältä, pohja on espadrillo -tyyppinen ja kengät toimitetaan alkuperäisessä laatikossaan. Kengät ovat kooltaan 9, joka vastaa suomalaista kokoa 39,5. Oma jalkani on kuitenkin kokoa 38,5, joten ovat siis hiukan normaalia pienemmät. Sanoisin, että ovat parhaat 38,5-39 koon jalalle.

Mikäli kiinnostuit, voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen helsinkichic@gmail.com! Hintapyyntö on 50 euroa. Otan kunnollisia tarjouksia vastaan 13.7. saakka. Myyn ensimmäiselle täyden hinnan tarjonneelle. Mikäli haluat, että kengät postitetaan, summaan lisätään postimaksut. Voin myös tuoda ne Helsingin keskustaan. Käytännöistä voimme sopia sähköpostitse.

Miia

Lomalta moro!

Olen nauttinut perheen kanssa lämmöstä viikon verran ja en malttanut olla laittamatta asukuvaa myös reissun päältä. Tarkempaa matkapostausta luvassa myöhemmin kotoa käsin. Loman kunniaksi päätin valita tämän hauskimman kuvan. Mies nappasi sen, kun olimme lähdössä illalliselle. Kuten ehkä arvaatte, oli aika tuulinen alkuilta. ;) Onneksi silti lämmin. 

Hankin ennen matkaa valkoisen pitsimekon Booztilta. Merkki on Part Two. Laukku Loeffler Randall ja kengät Tiger of Sweden. Kuva on otettu iPadilla ja näyttäisi siltä, ettei laatu ole paras mahdollinen. Pahoittelut siitä. 

Alla olevan kuvan myötä toivottelen lämmintä viikonloppua! Kiva, että Suomessakin lämpenee hiljalleen. Miia

Maailman paras leikkikenttä

Jalkapallon MM-kisojen kunniaksi tämä postaus on omistettu futikselle - ja entiselle kotikaupungilleni. Kävimme äskettäin visiitillä Valkeakoskella eli paikallisten kesken Koskissa, ja siellä meitä odotti varsinainen superyllätys!

Yllätyksemme oli oma jalkapallokenttä yhdeksi iltapäiväksi! Eikä mikä tahansa kenttä, vaan Suomen kaunein jalkapallostadion Tehtaan kenttä. "Tehtis" on FC Hakan kotikenttä, ja olen täällä nuoruudessani viettänyt tovin jos toisenkin. Koskaan en kuitenkaan ole päässyt tyhjälle kentälle potkimaan palloa - ennen kuin nyt. Miten hienoa oli päästä "laukomaan" palloa autiolla kentällä. Laukominen kuvatkoon sitä toimintaa, mitä yritimme saada aikaan. Totuus lienee lähinnä epämääräistä potkimista suurinpiirtein tolppien väliin. :)

Tehtis sijaitsee aivan tehtaan kyljessä, ja ainakin ennen vanhaa tehtaan työntekijät kurkkivat aina otteluiden aikaan suurten ikkunoiden kautta peliä. Paperi- ja sellutehtaat ovat nyt valitettavasti hiljentyneet myös Koskissa, mutta onneksi vielä tässäkin tehtaassa jotain toimintaa tuntuu olevan.

Pääsin myös toteuttamaan yhden lapsuushaaveistani, nimittäin kiipeämään ihastuttavan retrolle tulostaululle. Valitettavasti seuraavana päivänä tämä tulostaululla mainostettu Hakan kotipeli oli kääntyä tappioksi, mutta viime metreillä tasoittunut lopputulos oli kuitenkin siedettävä 3-3.

Ilma oli muuttunut sateiseksi ja erittäin koleaksi yhdessä yössä, ja näissä tamineissa olin sitten menossa istuskelemaan sateiselle stadionille, optimistisena omasta pärjäämisestäni. Onneksi sentään tajusin vaihtaa ballerinat lenkkareihin ennen lähtöä. Kastuin ja jäädyin nimittäin luita ja ytimiä myöten, ja illalla olin syväjäässä vielä kuuman suihkun jälkeenkin.

Mutta onneksi nyt vihdoin vaikuttaisi siltä, että kunnon kesä on saapumassa Suomeen! Leppoisia ja lämpimiä päiviä kaikille, olemme ne ansainneet!

Marjo x