keskiviikko 29. lokakuuta 2014
Syksyn kirjatärpit
Siinä missä Miia on matkustellut ihanassa Italiassa, olen minä viettänyt paljon aikaa kotosalla lukien kasan kirjoja. Välillä saan aivan älyttömän luku-innon, jolloin luen useita kirjoja putkeen. Viime aikoina tällaisia teoksia ovat olleet Donna Tarttin Tikli, Gillian Flynnin Gone Girl sekä parhaillaan lukemani Chimamanda Ngozi Adichien Americanah. Viimeisimmän bongasin juuri päättyneiltä Helsingin Kirjamessuilta suomennettuna nimellä Kotiinpalaajat.
Tiklin tilasin Amazonilta heti, kun se oli ilmestynyt. Amazonilla kirja maksoi uunituoreena ja kovakantisena vaivaiset 15 euroa, kun se Suomessa (suomenkielisenä) maksoi yli 30 €. Suomessa kirjat(kin) ovat kyllä hävyttömän kalliita... Odotin Tikliltä paljon, sillä Tarttin ensimmäinen kirja Jumalat juhlivat öisin on kaikkien aikojen suosikkikirjani. Tarttin toinen kirja Pieni ystävä taas ei milestäni koskaan oikein lähtenyt käyntiin.
Tarina kuljettaa lukijan pitkälle matkalle päähenkilö Theon nuoruusvuosille. Tarttilla on ainakin englanninkielisessä versiossa taianomainen tapa käsitellä kieltä ja hänen lauseensa ovat varsin kauniita ja sanavalintansa hienostuneita. En tiedä, millä tavalla tämä ominaispiirre on otettu huomioon kirjan suomennetussa versiossa, mutta aion ottaa siitä selvää lukemalla kirjan vielä jossain vaiheessa myös suomeksi. Tikli on niin monitahoinen ja massiivinen teos, että uskon siitä löytyvän uusia tasoja ja tehoja toisellakin lukukerralla. Tykkäsin Tiklistä - kyllä vain -, mutten kuitenkaan hullaantunut siitä yhtä paljon kuin aikoinaan Tarttin ensimmäisestä kirjasta. Samalla en kuitenkaan pidä näiden eri teosten vertailusta toisiinsa, sillä se tuntuu epäreilulta. Ehkäpä, ellei Jumat juhlivat öisin olisi koskaan ilmestynyt, olisin pitänyt Tikliä ällistyttävänä teoksena. Mutta koska pohjalla on jo tuo äärimmäisen hieno lukukokemus, sitä on erittäin vaikea peitota. Aion kuitenkin lukea kirjan vielä toistamiseen, joten annan lopullisen arvosteluni vasta sitten.
Tiklin jälkeen kaipasin jotain kevyempää, ja tilasin Amazonilta viime vuoden hittikirjan Gone Girlin. Jos et ole vielä kuullut tästä kirjasta, niin olet ehkä asunut Kuussa! Kirjasta on juuri ilmestynyt elokuva, ja se pitäisi käydä kyllä katsomassa. Tykkäsin nimittäin tästä kirjasta erittäin paljon. Mikä sekopäinen tarina, ja miten ihanan erilainen juoni. Kaikki Gone Girlin henkilöhahmot ovat erittäin epämiellyttäviä ja samalla heitä kohtaan kuitenkin tuntee myötätuntoa. Mielenkiintoinen ja vetävä lukukokemus, ja luinkin tämän kirjan yhdessä hujauksessa.
Tällä hetkellä luen Americanah-kirjaa. Tilasin tämänkin kirjan Amazonilta (oho, tähän sattui oikein Amazon-putki!). Rakastin kirjailijan Puolikas keltaista aurinkoa -kirjaa, ja aion ehdottomasti lukea saman kirjailijan muutkin teokset kunhan olen saanut Americanahin loppuun.
Americanah on suomennettu, mutta jos ei haittaa, käytän kirjasta sen alkuperäisnimeä koska se on itselleni tutumpi. Americanah on perusajatukseltaan rakkaustarina, mutta itselleni se on samalla myös vahvasti rotuasioita ja rasismia käsittelevä teos. Americanah kertoo Nigeriasta USA:an muuttavasta Ifemelusta, joka kokoaa Amerikassa kohtaamaansa rasismin ja rotupohdiskelun blogiinsa, josta tulee erittäin suosittu. Oikeastaan tästä kirjasta sainkin idean siihen, että kirjoitan blogiimme tästä lähtien enemmän kirjoista, jotka ovat vaikuttaneet minuun voimakkaasti. Joten kiitos ideasta kirjailijalle! Olen iloinen saadessani käsiini kirjoja, jotka saavat minut ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta, ja Americanah on sellainen kirja. On silmiä avaavaa lukea itselle suhteellisen tutun kulttuurin (USA:n) suhtautumisesta eri rotuihin itselle suhteellisen tuntemattomasta kulttuurista (Nigeriasta) tulevan kertojan välityksellä. Pikantin lisän koko tarinaan tuo myös nigerialaisuuden peilaaminen Ifemelun amerikkalaistuneiden silmien kautta. Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita kulttuuristen epäkohtien ja eroavaisuuksien pohdiskelu kiinnostaa. En ole vielä päässyt kirjassa loppuun, joten jännityksellä odotan, mitä loppuratkaisu pitää sisällään! Älä paljasta, jos tiedät!
Oletko itse lukenut jonkun näistä kirjoista, ja mitä mieltä olit?
t. Marjo
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kiitos kivasta postauksesta. Itselleni kävi juuri samoin: Tarttin "Jumalat juhlivat öisin" oli mieletön kokemus (luin kirjan aikoinaan yhdeltä istumalta, läpi yön - onneksi olin tuolloin opiskelija ja jätin aamuluennot vain väliin), "Pieni ystävä" taas jätti oikeastaan aika kylmäksi, oli pettymys. Nyt olenkin miettinyt, tartunko lainkaan "Tikliin" vai en. En ole vielä päättänyt.
VastaaPoistaMoi, kiva kuulla että olemme lukeneet samoja opuksia! Jos yhtään emmit, niin ota ihmeessä Tikli lukuun. Olisi kiva kuulla kommenttisi, kun pääset vauhtiin. :) Kyllä Tikli on parempi kuin Pieni ystävä, ja itse asiassa erittäin kiehtova ja välillä jännittäväkin kirja. Voi vain olla, että väsyneenä sängyssä lukeminen iltaisin verotti kirjan vaikutuksesta osasen... Jumalat juhlivat öisin -kirja kun tuli luettua läpi Malediivien lomalla aikoinaan! Pieni ero, joka voi myös vaikuttaa loppuarvioon. t. Marjo
PoistaOlen innokas lukija ja tuo Americanah onkin luettu. Tiklin suhteen olen minäkin ollut vähän epäilevällä kannalla, koska Pieni ystävä oli aikoinaan pettymys. Mutta ehkä siihen täytyy tarttua. Kirjamessuilta vain tuli hamstrattua aika pino luettavaa...
PoistaEn päässyt tuon Gone girlin lukemisessa paljon alkua pidemmälle, jotenkin se ei Vain vienyt mukanaan. Ehkä pitäisi kokeilla uudestaan! Tikli / Goldfinch odottaa kasassa vuoroaan, tuntuu, että pitäisi olla lomaa sen lukemiseen... Oli kiva lukea mielipiteesi niistä!
VastaaPoistaMoi Merja! Kiitos kivasta kommentistasi! Tikliin kannattaa kyllä varata aikaa ja keskittyä sen lukemiseen, itselläni on vähän paha vika lukea kirjat liian nopeasti läpi... Minulla on vielä pari muutakin viimeaikaista lukukokemusta jaettavanani, ja olen tekemässä niistäkin postausta lähiaikoina. Mahtavaa, että kirjat kiinnostavat myös siellä! Hauskaa uutta viikkoa, t. Marjo
PoistaOlen ollut himolukija pienestä asti, joten lisää vaan kirjajuttuja, kiitos! Ne eivät oikein sovi oman blogini aihepiiriin, harmi kyllä.
VastaaPoistaMoikka, nyt kun pääsin vauhtiin, kirjajuttuja on tulossa kyllä! Kirjat ja elokuvat ovat varsinainen aarrearkku, mistä löytää ammennettavaa vaikka kuinka. Katsotaan, josko saisimme blogiin mukaan myös vähän leffaa tässä lähiaikoina... t. Marjo
Poista